Australia ostamassa ydinsukellusveneitä Yhdysvalloilta

Australia ostaa tulevina vuosina kolmesta viiteen yhdysvaltalaista ydinsukellusvenettä ja rakentaa myöhemmin uuden sukellusvenemallin yhdysvaltalaisella ja brittiläisellä teknologialla.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden isännöi Australian pääministeri Anthony Albanesea ja Britannian pääministeri Rishi Sunakia Yhdysvaltain laivastotukikohdassa San Diegossa, kun sukellusvenekauppa julkistettiin.

Biden sanoi Yhdysvaltain turvanneen vakautta Indopasifisella merialueella jo vuosikymmenien ajan ja sukellusveneliittouma vahvistaisi rauhan mahdollisuutta tulevina vuosikymmeninä.

Yhdysvaltalaispresidentti korosti, ettei Australia saa kaupassa ydinaseita. Ydinkäyttöisten sukellusveneiden saaminen nostaa Australian kuitenkin osaksi erittäin pientä joukkoa sekä tuo maan etualalle Yhdysvaltain johtamissa pyrkimyksissä vastustaa Kiinan sotilaallista laajentumista.

Albanese alleviivasi, että Australia on Britannian lisäksi vasta toinen maa, jolle on tarjottu pääsy Yhdysvaltain laivaston ydinsalaisuuksiin.

Pääministeri kuvaili samalla sukellusvenekaupan olevan Australian historian suurin puolustusinvestointi. Hän ennusti, että laajempi taloudellinen vaikutus Australiassa olisi samanlainen kuin autoteollisuuden tuomisella maahan toisen maailmansodan jälkeen.

Britannia ja Australia aikovat rakentaa uuden sukellusveneen

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan kertoi maanantaina toimittajille, että Australialle myydään 2030-luvun aikana kolme ydinkäyttöistä sukellusvenettä. Sullivanin mukaan alusten määrää on mahdollista nostaa viiteen, jos se on tarpeen.

Sullivanin mukaan suunnitelmalla pyritään vahvistamaan länsimaista puolustusliittoumaa Aasian ja Tyynenmeren alueella Kiinaa vastaan.

Neuvonantajan mukaan Britannian ja Australian on lisäksi määrä rakentaa uusi ydinkäyttöinen sukellusvenemalli. Britannia suunnittelee aluksen, mutta sukellusveneessä tulee olemaan yhdysvaltalaista teknologiaa.

Yhdysvaltalaisen viranomaislähteen mukaan Britannian laivasto joutunee kuitenkin odottamaan Sullivanin mainitsemia aluksia 2030-luvun lopulle ja Australia saanee aluksia vasta 2040-luvun alkuvaiheilla.

Australia sopi viime syksynä Aukus-puolustusliittoumasta Yhdysvaltain ja Britannian kanssa ja perui useiden miljardien Yhdysvaltain dollarien sukellusvenekaupan Ranskan kanssa. Samalla Australia päätti rakentaa ydinsukellusveneitä liittouman tuella.

Britannia on niin ikään aikeissa vahvistaa sotilaallisia voimavarojaan, brittipääministeri Sunakin kanslia sanoi maanantaina.

Kanslian mukaan seuraavien kahden vuoden aikana on määrä kohdistaa tähän yli kuuden miljardin dollarin edestä lisärahoitusta. Näillä varoilla Britannia aikoo muun muassa täydentää ja vahvistaa elintärkeitä ammusvarastoja ja rahoittaa Aukus-sukellusveneohjelman seuraavaa vaihetta.

Kanadan jääminen liittouman ulkopuolelle ihmetyttää

Yhdysvaltain, Britannian ja Australian edistäessä omaa liittoumaansa, Kanadassa ihmetellään maan jättämistä ryhmän ulkopuolelle. Kanadan yleisradioyhtiö CBC:n mukaan asiantuntijat ovat varoittaneet, että tämä viittaa suurempaan ongelmaan siinä, miten sen ystävät näkevät maan.

Kanadalainen asevoimien komentaja on kertonut paikalliselle medialle olevansa huolissaan siitä, ettei Kanadalla ole pääsyä samaan huipputeknologiaan kuin kolmella sen lähimmällä liittolaisella.

Pääministeri Justin Trudeaun hallitus on sen sijaan vähätellyt liittouman merkitystä Kanadalle sanomalla, että hallinto ei ole havittelemassa ydinkäyttöisiä sukellusveneitä.

Kanada julkaisi viime vuoden lopulla uuden Intian ja Tyynenmeren strategian. Jotkut pitävät Kanadan syrjäytymistä kuitenkin lisätodisteena siitä, etteivät sen liittolaiset usko, että Kanada pyrkii tosissaan estämään Kiinan tavoitteita.

Laivastostrategian ja Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mukaan Kanadan liittolaiset etenevät selkeä suunta mielessään, kun taas Kanadan todelliset tavoitteet jäävät epäselviksi.

– Mielestäni maan ongelma tällä hetkellä on se, että vaikka sillä on strategia, se ei todellakaan ole päättänyt, mitä se haluaa saavuttaa Intian ja Tyynenmeren alueella, Canadian Forces Collegen professori Paul Mitchell sanoo CBC:n mukaan.

Kanada pyrkii strategiassaan löytämään tasapainon Kiinan vastustamisen ja yhteistyön välillä.