Maailmalla kohistaan, auttaako mRNA-rokote pitkän koronan eli long covid -oireyhtymän tuomiin ikäviin oireisiin. Myös Suomesta löytyy ihmisiä, jotka kokevat rokotteen tuoneen apua.
MTV Uutisten haastattelema Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori ja ylilääkäri Risto O. Roine sanoo, että rokotteen vaikutusta pitkän koronan oireisiin on vielä vähän tutkimustietoa.
– Ei ole vielä tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Pidän kuitenkin hyvinkin mahdollisena, että mRNA-rokotteella voisi olla vaikutusta pitkän koronan oireisiin, mutta se on toistaiseksi spekulatiivista, Roine sanoo.
Tutkimustiedon puuttuessa rokotteen vaikutukset ovat tunnistaneet parhaiten pitkistä koronan oireista kärsineet ihmiset, jotka ovat kertoneet kokeneensa apua rokotteesta.
Yksi näistä on suomalainen Ristomatti Huusko. Tehohoitajana työskentelevä, perusterve sekä urheilullinen 33-vuotias Huusko sairastui viime syksynä koronavirukseen. Akuutin taudin jälkeen oireet katosivat ja hän palasi työelämään. Muutaman kuukauden jälkeen sairastumisesta, marraskuussa, oireet kuitenkin palasivat.
Pitkän koronan oireina olivat hajuaistin menetys, närästys, lihaskivut, rasituksen olematon sietokyky sekä rasituksen jälkeinen pahoinvointi, joka saattoi jatkua tunneista jopa päiviin.
"Rokotteella iso vaikutus"
Keväällä Huusko sai AstraZeneca-rokotteen, eikä sillä ollut vaikutusta oireisiin. THL:n linjauksen mukaisesti AstraZenecaa ei kuitenkaan enää anneta alle 65-vuotiaille, joten hän sai mRNA-pohjaisen BioNTech-Pfizer-rokotteen tehosterokotteena.
– Jälkimmäisellä rokotteella oli tosi iso vaikutus. Sain rokotteesta pari päivää kestäneet jälkioireet, mutta muutamien viikkojen aikana melkein kaikki oireet hävisivät. Hajuaistin kanssa on edelleen ongelmia, mutta rokotuksesta alkaen pystyin hetken jopa urheilemaan, Huusko kertoo.
– Pystyin myös esimerkiksi kantamaan saunaan vettä isossa saavissa, ja tämä oli täysin poikkeuksellista verrattuna aikaisempaan vointiini ennen rokotusta.
MTV Uutisten haastatteleman Huuskon mukaan arki on helpottunut. Juuri ennen haastattelua hän oli hyppimässä trampoliinilla lapsensa kanssa.
Vielä jää nähtäväksi, onko rokotteen apu vain väliaikaista.
– Viime viikkoina huono olo liikunnan jälkeen on kuitenkin palannut, mutta huono olo ei kestä kuitenkaan niin pitkään kuin aiemmin. Ainakin hetkellinen parantava vaikutus rokotteella tuntuu olevan. Kovasti odottelen rokotteen apuun liittyviä tutkimustuloksia, hän sanoo.
Katso myös: Vertaistukiryhmän perustaja Joni Savolainen kärsii edelleen koronaoireista. Juttu jatkuu videon jälkeen.
10:19
Vertaistukiryhmän perustaja Joni Savolainen on kärsinyt koronaoireista jo 200 päivää
Viekö toinen piikki kaikki kivut?
Turkulainen Johanna Kaartinen sairastui joulun alla koronavirukseen. 44-vuotiaalle naiselle pitkän koronan oireet paljastuivat kevään aikana. Oireina olivat muun muassa yskä, hengenahdistus, paine rinnassa, yläselkäkipu sekä pahoinvointi.
Oireet tosin lieventyivät kevään aikana. Toukokuussa koronavirusrokotukseen mennessä hänellä oli oireina voimakas yläselkäkipu, joka liittyi usein hengenahdistukseen, sekä eri puolilla kehoa tuntuva puutuminen.
– Menin rokotukseen. Sen jälkeen tuli lämpöä ja aika kovat lihas- ja nivelkivut. Kun rokote oli saatu, koko kevään kestäneet yläselkäkivut lähtivät ja oli helpompi hengittää, Kaartinen kertoo.
– Myös kehon puutuminen helpotti, mutta nämä oireet palasivat 3–4 viikon kuluessa. Odotan toista tehosterokotusta, jonka saan ensi kuussa. Jospa se veisi nämäkin oireet kokonaan pois, hän toivoo.
Molemmat MTV Uutisten haastattelemat suomalaiset uskovat, ettei rokotteen tuoma apu voi olla plaseboefekti. Jotain rokote oli heidän mielestään tehnyt keholle.
– Kokonaiskuva on menossa nyt parempaan suuntaan, mutta hyvin hyvin hitaasti. Mielestäni rokote vauhditti parempaan suuntaan menoa. En toki tiedä, oliko se rokote vai onko aikaa kulunut, mutta jotenkin sen jälkeen on tuntunut, että oireet ovat joko hävinneet tai ne ovat nopeammin ohitse, Kaartinen sanoo.
Kansainvälistä keskustelua
Rokotteen mahdollisesti tuomasta avusta on keskusteltu myös kansainvälisillä foorumeilla.
Esimerkiksi yhdysvaltalainen Washington Post -lehti kertoo 36-vuotiaasta Arianna Eisenbergistä. Hän kärsi koronan pitkäaikaisoireista kahdeksan kuukauden ajan. Naisen oireina olivat hikoilu, väsymys, unettomuus, aivosumu ja lihaskivut.
Lehden mukaan hänen oireensa loppuivat 36 tuntia toisen koronavirusrokotuksen jälkeen, eivätkä oireet ole palanneet.
Lehden mukaan myös monet muut ovat raportoineet long covid -oireiden katoamisesta koronarokotuksen jälkeen sosiaalisessa mediassa.
Brittiläinen Inews-julkaisu puolestaan kertoo lääkäri David Strainista. Hän sairastui koronavirukseen ja sai pitkän koronan oireita, jotka kuitenkin helpottivat hetkellisesti koronarokotuksen myötä.
Hän on ehdottanut, että koronarokotetta tulisi antaa kuukausittain, jolloin ihmisen immuunisysteemi "resetoituisi". Strain kertoo pyrkivänsä järjestämään testejä kuukausittaisen rokoteannoksen osalta.
Lue myös: Maarit ja Jarkko sairastuivat lieväoireiseen koronaan, eikä tauti ota laantuakseen – väheksyvä asenne huolettaa
Asiantuntija pitää apua todennäköisenä
Vaikuttaako koronarokote pitkän koronan oireisiin? Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori ja ylilääkäri Risto O. Roine pitää rokotteen tuomaa apua mahdollisena.
– Ei ole vielä tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Pidän hyvinkin mahdollisena, että mRNA-rokotteella voisi olla vaikutusta pitkän koronan oireisiin, mutta se on toistaiseksi spekulatiivista, Roine sanoo.
– En ole tähän asti pitänyt kovin todennäköisenä, että todellista vaikutusta voisi olla, mutta viimeaikaiset tulokset ja teoriat, joita on esitetty, viittaisivat siihen suuntaan, että vaikutus voisi olla mahdollinen, ja mekanismi voisi olla immunologinen.
Maailmalla koronapotilaille tehdyt kyselytutkimukset ovatkin Roineen mukaan kuitenkin positiivisia uutisia. Pääpiirteittäin noin 30–40 prosenttia mRNA-rokotteen, eli esimerkiksi BioNTech-Pfizer-rokotteen, saaneista pitkää koronaa sairastavista potilaista on kokenut, että olo paranee rokotteen jälkeen. Puolestaan 15–20 prosenttia vastaajista kokee, että vointi huononee. Loput eivät huomaa eroa.
Risto O. Roine kertoo, että pitkään koronaan liittyvää tutkimusta on käynnissä paljon.
Kyse plaseboefektistä?
Toisaalta Roine huomauttaa, että kyselytutkimusten näyttöarvo on vähäinen. Kyse voi olla myös plaseboefektistä.
– Rokotteen saamisella voi olla niin suuri vaikutus, että plaseboefekti voi olla mahdollinen, Roine sanoo.
Mikäli ihminen kärsii pitkän koronan oireista, ei tämän pitäisi estää koronarokotteen ottamista.
– Näitäkin potilaita tulee kannustaa hankkimaan rokote. Ei ole mitään syytä ajatella, että jos on long covid -oireita, että se olisi peruste kieltäytyä rokotteesta. Nämäkin potilaat tarvitsevat rokotteen, Roine sanoo.