Keväällä 2021 teholle joutunut Eija kertoo, millaista on elämä pitkittyneiden koronaoireiden kanssa – "Viime keväänä en aina muistanut, minne olin menossa"

Korona näkyy arjessamme yhä vähemmän, mutta osalle sen sairastaneista tauti on jäänyt pitkäaikaiseksi seuralaiseksi. 

Nummelalainen Eija Ahonlinna sairastui koronaan keväällä 2021. Tauti vei hänet teho-osastolle. Hän pääsi takaisin töihin vasta puoli vuotta sairastumisen jälkeen.

Tänä syksynä hänen vointinsa on ottanut harppauksen parempaan suuntaan, mutta hän pelkää, että koronaa edeltävälle tasolle se ei palaa ehkä enää koskaan.

– Voin sanoa kokeneeni hyvää oloa ensimmäisen kerran nyt elokuussa, kun pystyin vetämään henkeä sisään. Keväällä en aina edes muistanut, minne olen menossa, mutta nyt muistikin pelaa taas, Ahonlinna kertoo.

– Mutta ainakaan urheilumielessä paluuta koronaa edeltävään aikaan ei ole. 

Ahonlinna kiittää pitkäaikaishoitoa, jota hänkin on saanut. 

– Siitä on tullut sellainen turvallinen olo, että minua ei ole jätetty yksin, vaan ammatti-ihmiset ovat olleet apuna. Ilman sitä olisin aika yksin.  

Lue myös: Suomessa todettu jo 20 000 long covid -tapausta – asiantuntija: "Myöhässä olemme"

Long covid pakotti pysähtymään

Ahonlinna näkee koronassa jotain hyvääkin.

– Se pakotti pysähtymään ja miettimään, mikä on oikeasti tärkeää. 

– Mutta se toi myös ikävän havainnon ihmisen elämän rajallisuudesta. Se oli jossain kohtaa jopa pelottavaa. Nyt mennään päivä kerrallaan enkä suunnittele, mitä teen ehkä kuusikymppisenä, kun mistään ei voi tietää. 

Koronalääkäri: Suurin osa paranee kokonaan

Suomessa on diagnosoitu noin kuukausi sitten long covid noin 20 000 ihmisellä. Diagnosoitujen tapausten arvioidaan kuitenkin edustavan vain pientä osaa kokonaisluvusta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan osastonlääkäri Aleksandra Sulg arvio, että määrä ei ole suuri siihen nähden, miten moni on sairastanut koronan.

Hyvä uutinen on se, että oireet helpottuvat tai paranevat kokonaan suurimmalla osalla myös long covidista kärsivistä. 

Lue myös: WHO: Ainakin 17 miljoonaa eurooppalaista kärsi pitkittyneestä koronataudista pandemian alkuvuosina

Rokotteet saattavat vähentää long covidin ilmaantuvuutta

Sulgin mukaan joidenkin tutkimusten mukaan koronarokotukset vähentävät long covidin ilmaantuvuutta. Sulg ei näe silti tarvetta haastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjausta rokotteiden antamisesta.

– Kyllä THL tekee omia päätelmiään tutkitun tiedon perusteella ja antavat varmasti suosituksia myös long covidia ajatellen. 

Oireet moninaiset

Pitkäaikainen korona oireilee monella tavalla, niin kuin itse tautikin. Yksi yleisimmistä on väsymys.

– Se ilmenee hyvin pienessäkin ponnistuksessa, niin fyysisessä, kognitiivisessa kuin sosiaalisessakin. Lisäksi on muistin, keskittymisen ja uuden oppimisen vaikeuksia, sydämentykytyksiä, erilaisia kipuja, unettomuutta ja mielialaoireita, Sulg luettelee.

– Onneksi neurologiset oireet ovat ohimeneviä. Niitä on ollut myös aiemmissa virusinfektioissa. 

Lue myös: Tutkijat jäljittävät Kiinassa uutta eläimistä peräisin olevaa virusta – tartuttanut jo useita kymmeniä ihmisiä

Milloin hoitoon?

Milloin pitkällisten koronaoireiden takia sitten pitäisi lähteä lääkäriin? Silloin, jos ne haittaavat elämää ja heikentävät elämänlaatua, Sulg toteaa.

– Ja jos tuntuu siltä, että perusterveydenhuollosta ei saa apua, jatkohoidosta on syytä konsultoida vielä erikoissairaanhoidon kanssa. Perusterveydenhuollon lääkärit tekevät lähetteen. 

Joitain oireita voi hoitaa itse kotona. Muun muassa haju- ja makuaistien parantamista voi harjoitella ohjeiden avulla.

Sulg kannustaa olemaan aktiviinen.

– Kannattaa aloittaa harjoittelu jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun akuuttioireet ovat väistyneet mutta pitkät oireet vaivaavat. 

Sulg varoittaa myös liiallisesta levosta.

– Väsymys saattaa pakottaa ihmisen makaamaan ja lepäämään, mutta pidemmässä juoksussa kunto laskee ja kuntoutus voi olla vaikeampaa.

– On hyvin tärkeää löytää tasapaino.