Perussuomalaisten johtajaksi lauantaina valittu Jussi Halla-aho kärsi lapsuudessaan koulukiusaamisesta. Kielitieteen tohtoriksi väitellyt Halla-aho kertoo ajautuneensa politiikan pariin vahingossa.
Perussuomalaisten maahanmuuttokriittistä siipeä edustava Jussi Halla-aho nousi lauantaina puolueensa puheenjohtajaksi ohittaen puolueväen äänestyksessä ministeri Sampo Terhon.
Taannoisista blogikirjoituksistaan sakkotuomion saanut Halla-aho tunnetaan maahanmuuttokriittisistä mielipiteistään, mutta millainen tausta kiistellyllä puoluejohtajalla on?
Lapsuutensa Halla-aho vietti isosiskonsa kanssa Tampereen Peltolammilla. Heidän äitinsä toimi sairaanhoitajana, isä puolestaan työskenteli bussikuskina, autokoulunopettajana sekä toimittajana.
Halla-aho kampanjoi perussuomalaisten teltalla vuoden 2011 eduskuntavaalien alla.
Halla-aho kertoo Suomen uutisten haastattelussa haaveilleensa lapsuudessaan arkeologin urasta ja yrittäneensä kaivaa lattian läpi reiän alakerrassa asuneen kaverinsa huoneeseen.
Yläasteella Halla-aho kärsi koulukiusaamisesta. Savon Sanomien neljän vuoden takaisessa haastattelussa hän kuvaili yläasteaikaansa ”aikamoiseksi helvetiksi”.
– Tunsin olevani sadistisen kiusaamisen kohteena. Opin vetäytymään sellaisen kuplan sisään, missä mikään ei hetkauta millään tavalla.
Lapsuutta varjosti myös alkoholismi. Halla-aho itse on luopunut alkoholin käytöstä kokonaan vuonna 2009.
– Kasvoin alkoholistiperheessä ja minulle on tärkeää, etteivät lapseni joudu näkemään, kun aikuinen yhtäkkiä muuttuu oudoksi, hän kertoi Me Naisten haastattelussa vuonna 2012.
Harkitsi pornokaupan perustamista
Yläasteen päättyminen oli Halla-aholle käännekohta. Kiusaaminen jäi taakse ja lukiokavereiden kanssa perustetusta Blashem-bändistä löytyi uutta sisältöä elämään.
Lukion jälkeen Halla-aho suuntasi ravintolakouluun, josta hän valmistui tarjoilijaksi vuonna 1994. Vuoden ravintola-alalla työskenneltyään hän muutti Helsinkiin ja alkoi opiskella venäjän kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistolla.
Hän on kertonut harkinneensa vakavasti myös pornokaupan perustamista Joensuuhun. Kaupan perustamatta jättäminen on jäänyt sittemmin ”vähän kaivelemaan”, hän kertoo Perussuomalaisten Nuorten Rahvas -lehden haastattelussa.
Kielitiede vei kuitenkin mennessään, ja maisteriopintojen jälkeen Halla-aho jatkoi uraansa tutkijana erikoistuen muinaiskirkkoslaaviin. Hän väitteli itsensä tohtoriksi vuonna 2006.
Salasuhteesta syntyi avioton lapsi
Halla-ahon vaimo Hilla Halla-aho on myös kielitieteilijä. He tapasivat työskennellessään samassa projektissa Helsingin yliopistolla. Ensitreffeillä he kävivät katsomassa Gladiaattori-elokuvaa, kihlat vaihdettiin vuoden kuluttua Lahnuksen Shellillä.
– Tuleeko Hilla Jussille vaimoksi, kuului kysymys.
Nyt pariskunta on ollut naimisissa yli kymmenen vuotta ja heillä on neljä lasta.
Hilla ja Jussi Halla-aho Linnan juhlissa vuonna 2011.
Halla-ahon avio-onnea varjostaa toukokuussa julkisuuteen noussut salasuhde, jonka väitetään kestäneen jo kahdeksan vuotta. Suhteeseen on syntynyt myös yksi avioliiton ulkopuolinen lapsi. Halla-aho on julkisuudessa myöntänyt lapsen olemassaolon, muttei ole halunnut kommentoida asiaa sen enempää.
Hän kertoi Facebookissa pyytäneensä anteeksi niiltä, joille asia kuuluu ja huolehtineensa asiaan kuuluvista velvoitteista. Hän myös kiistää huhun, jonka mukaan asia olisi vuodettu julkisuuteen Sampo Terhon lähipiiristä.
Blogikirjoituksista tuomio
Politiikkaan Halla-aho ajautui omien sanojensa mukaan vahingossa.
– Satuin olemaan oikeassa – tai väärässä – paikassa oikeaan aikaan. Lähdin blogini lukijoiden yllyttämänä ehdokkaaksi vuoden 2007 eduskuntavaaleihin, ja sillä tiellä ollaan, hän sanoo Suomen uutisten haastattelussa.
Halla-aho nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 2008.
Halla-aho tunnetaan kärkevistä maahanmuuttokriittisistä kirjoituksistaan, joiden takia häntä on myös arvosteltu. Toisaalta juuri maahanmuuttokriittisyys on tuonut Halla-aholle vakaan kannattajakunnan, joka nosti hänet lopulta puolueen puheenjohtajaksi asti.
Halla-ahon vuonna 2003 aloittama Scripta-blogi synnytti aikanaan myös Homma-forumin, joka toimii maahanmuuttokriittisten aktiivisena keskustelualustana.
Poliittinen ura lähti kunnolla nousuun, kun hänet valittiin vuonna 2008 Helsingin kaupunginvaltuustoon. Kaksi vuotta myöhemmin hän nousi eduskuntaan 15 074 äänellä.
Vuonna 2008 julkaistu blogikirjoitus toi Halla-aholle tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän kutsui tekstissään islamia pedofiliauskonnoksi ja kirjoitti, että ryöstely ja verovaroilla loisiminen olisi somalien kansallinen tai jopa geneettinen erityispiirre.
Oikeudenkäynti aloitettiin elokuussa 2009 Helsingin käräjäoikeudessa.
Asiaa puitiin useissa oikeusasteissa ja lopulta korkein oikeus tuomitsi Halla-ahon maksamaan 50 päiväsakkoa ja poistamaan osan kirjoituksistaan. Tuomio ei kuitenkaan horjuttanut hänen asemaansa kansanedustajana.
Vuonna 2014 Halla-aho valittiin muhkealla äänisaaliilla europarlamenttiin. Siitä asti hän on toiminut politiikassa Brysselistä käsin, eikä asettautunut edes ehdolle viime eduskuntavaaleissa.
Osallistumisensa puolueen puheenjohtajakisaan hän vahvisti viime maaliskuussa.
Perussuomalaisissa hän edustaa maahanmuuttokriittisintä siipeä ja hänen uskotaankin johtavan puoluetta yhä kauemmas Timo Soinin vaalimasta SMP:n perinnöstä.
Puoluetoverit kuvailevat rauhalliseksi
Puoluetoverit kuvailevat Halla-ahoa Ilta-Sanomille rauhalliseksi ja asialliseksi mieheksi. Kansanedustaja Arja Juvonen löytää hänestä myös humoristisia piirteitä.
– Jussi on hyvin mukava ja leppoisa, brittiläisen kuivakkaan huumorin ystävä ja helposti lähestyttävä mies, Juvonen arvioi Ilta-Sanomien haastattelussa.
Lauantain puoluekokouksessa varapuheenjohtajaksi valittu Laura Huhtasaari pitää häntä analyyttisenä, asiakeskeisenä ja systemaattisena miehenä, joka osaa kertoa myös epäkorrekteja poliittisia vitsejä.
Puoluetoverit tuntevat myös Halla-ahon humoristisen puolen. Halla-aho ja Jussi Niinistö kuvattuna eduskunnan täysistunnossa vuonna 2011.
Kansanedustaja Simon Elo puolestaan korostaa Halla-ahon perhekeskeisyyttä ja lojaaliutta. Haastattelu on annettu ennen Halla-ahon salasuhteen paljastumista.
Halla-aho itse ei nauti julkisuuden valokeilassa olemisesta, ja kokee tulleensa liian usein väärinymmärretyksi etnekin median toimesta.
– Kaikki, mikä voidaan ymmärtää väärin, ymmärretään väärin. Välillä tuntuu, että toimittajat pitävät taidokasta väärinymmärtämistä suoranaisena ammattihyveenä, hän sanoo Perussuomalaisten Nuorten Rahvas-lehdessä vuonna 2013.
Kärkevistä mielipiteistään hän ei kuitenkaan ole valmis tinkimään.
– En pelkää tehdä ikäviä ratkaisuja tai suututtaa omaa kannattajakuntaani, jos koen, että sellaiset ratkaisut ovat oikeita ja tarpeellisia, hän sanoi puheenjohtajakisaan ilmoittautumisensa yhteydessä.