Ex-kansanedustaja Tiina Elovaara liittyi nuorena protestiliikkeeseen, lopulta maahanmuuttoöyhötys tuhosi poliittisen kodin: "Kävin kahden rintaman sotaa"

Ex-kansanedustaja Tiina Elovaara (sin.), 33, näki läheltä, miten perussuomalaiset nousi bensa-asemien kahvipöytäkokouksista eduskunnan kabinetteihin. Puolueen hajoaminen kesällä 2017 oli hänen mielestään vain lopputulema vuosien kipuilujen jälkeen.

Ex-kansanedustaja Tiina Elovaara nousee Pispalan portaita pitkin ja esittelee samalla takana avautuvaa näkymää Pyhäjärvelle.

– Pispala on aina ollut lintukoto. Unelmoin jo nuorena muuttavani tänne, Kaukajärven kaupunginosasta kotoisin oleva Elovaara toteaa katsellessaan auringossa paistattelevaa järvimaisemaa.

Vaikka etäisyys Pispalan ja Kaukajärven välillä ei ole kuin kymmenkunta kilometriä, Elovaaralle matka on ollut pitkä ja polveileva.

– Olen lähiön lapsi. Kun mietitään 90-luvun betonilähiöitä, niin siellä näkyivät kaikki ongelmat: lama, alkoholismi, koulukiusaaminen ja mielenterveysongelmat.

Elovaara muutti pois kotoa 16-vuotiaana yksinhuoltajaisänsä luota. Lastensuojelu ja sosiaalitoimi tulivat tutuiksi jo hyvin nuorena. Pahimmalta tuntui kuitenkin näköalattomuus ja yhteiskunnan ajatus siitä, että "ongelmalähiön nuoresta" ei voisi tulla mitään.

– Kerroin sosiaalityöntekijälle, että haluaisin tulevaisuudessa yliopistoon opiskelemaan. Hän katsoi papereita ja totesi, kannattaako minun sinne hakea, Elovaara muistelee.

Protestiliikkeen seurana vain pulut

Lähiössä nähdyt ja koetut ongelmat kasvattivat Elovaaraa ja herättivät samalla halun vaikuttaa yhteiskuntaan. Omista haaveista ei kuitenkaan uskaltanut mainita ääneen.

– Sehän olisi kuulostanut ihan naurettavalta, jos olisin sanonut minusta tulevan kansanedustaja. Sieltä mistä minä tulen, ei yleensä mennä eduskuntaan, Elovaara naurahtaa.

Nuoruusvuodet olivat kuitenkin jättäneet pettymyksen nuoren naisen mieleen vanhoja puolueita kohtaan. Elovaaran mielestä hyvin menestyvät eivät nähneet lähiöiden ongelmia.

– Halusin liittyä protestiliikkeeseen. Halusin uuteen ja kriittiseen puolueeseen, jota perussuomalaiset edustivat silloin.

Elovaaran liittyessä puolueeseen, perussuomalaisilla oli kolme kansanedustajaa, Raimo Vistbacka, edesmennyt nyrkkeilijätähti Tony Halme ja puolueen johtohahmo Timo Soini.

– Puolue oli vielä siinä vaiheessa ruohonjuuriliike. Kokoustimme huoltoasemilla ja toreilla tilaisuuksissa seuranani oli itseni lisäksi pari pulua, Elovaara heittää leikkisästi.

Yksi puhelu muutti kaiken

Elovaara paljastaa, ettei puoluevainta ollut niin helppo kuin moni saattaisi luulla. Katseet kävivät myös aidan toisella puolella.

– Kävin demarinuorten tapahtumassa Tampereella, koska heilläkin oli sosioekonomisia teemoja, jotka olivat jo silloin tärkeitä minulle. Jostain syystä se polku ei kuitenkaan auennut.

Puhelu tuli kuitenkin perususomalaisten, nykyään sinisten, Reijo Ojennukselta.

– Reijo tarjosi minulle poliittista kotia. Sanoin hänelle, etten ole samaa mieltä kaikista asiakysymyksistä. Hän vain totesi, ettei se mitään haittaa, voin olla oma itseni.

20-vuotias Elovaaran osallistui ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin vuonna 2007 keräten hieman yli 400 ääntä. Arkadianmäki jäi vielä odottamaan.

Seuraavan vuoden kunnallisvaaleissa onni oli myötä ja Elovaara sai luottamustoimen Tampereen kaupunginvaltuustossa, jossa hän toimii edelleen, tosin sinisten edustajana. 

Samoihin aikoihin Eurooppaa puhutti Kreikan velkakriisi, politiikan suuret mannerlaatat liikkuivat nyt rajusti.

Elovaara itse muutti Brysseliin puoleksi vuodeksi, sillä hän aloitti työharjoittelun Timo Soinin avustajana tämän tultua valituksi Euroopan parlamenttiin vuonna 2010.

Jytkytystä ja kipuilua

Vuoden 2011 eduskuntavaalien tulosiltana Suomi haukkoi henkeä. Edellisissä vaaleissa alle viiden prosentin perussuomalaiset oli nyt kolmen suurimman puolueen joukossa.

– Olihan se äänestystulos yllätys meillekin. Onnistuimme kyseenalaistamaan ja tuomaan vaikeitakin teemoja esille, yli 3 000 ääntä silloisissa vaaleissa kerännyt Elovaara toteaa.

Katkuisten bensa-asemien kahvipöydät olivat nyt historiaa. 

Kova nousu aiheutti kuitenkin kovan vastareaktion. Joidenkin puolueessa olevien kansanedustajien ulostulot liittyen maahanmuuttajiin tai maahanmuuttoon loivat rasismin leiman koko puolueen ympärille. 

– Petyin, että maahanmuutosta tuli keino purkaa omaa pahaa oloa, jos oli kokenut ulkopuolisuuden tunnetta.

Maahanmuutto herätti puolueen sisälläkin kiivasta keskustelua, kuinka paljon sille tulisi antaa jalansijaa puolueohjelmassa.

– Kyllähän se meitä monia turhautti. Taistelin kymmenen vuoden ajan rasismia vastaan puolueen sisällä.

Eduskunnan ovi aukeaa vihdoin

Nuoren naisen unelma toteutui lopulta keväällä 2015, kun pirkanmaalaiset antoivat Elovaaralle luottamuksen eduskuntavaaleissa.

– Jos ihmiselle, kuten minulla, on traumatausta, niin yllättävän suuret elämänmuutokset voivat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Koin itseni hämmentyneeksi, kun olin mennyt niin monen yhteiskunnallisen kerroksen läpi, Elovaara pohtii mennyttä.

Edessä oli kuitenkin valtava työurakka hallituspuolueessa yhdessä kokoomuksen ja keskustan kanssa. Ukrainan sota, kevään 2015 pakolaiskriisi, synkät talousnäkymät, Britannian brexit-äänestys, Donald Trumpin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi jäivät ulkoasiain valiokunnassa toimineelle Elovaaralle mieleen.

Samalla oman puolueen sisällä pitkään jatkunut paine alkoi rakoilemaan laskevan kannatuksen myötä.

– Perussuomalaiset on haastava puolue ja yhteisö. Siellä on sellaisia ihmisiä, joita elämä ei ole kohdellut hyvin, Elovaara jatkaa.

– Vaikka minulle sanottiin, että voin toimia omana itsenä, niin ei se helppoa ollut. Kävin kahden rintaman sotaa. Yritin luoda ymmärrystä yhteiskunnan ja puolueen välille, mutta myös ymmärrystä puolueen sisällä.

Jyväskylän puoluekokous ei unohdu

Suomen poliittinen historia sai jälleen uuden luvun kesäkuussa 2017, kun perussuomalaisten puolueesta erosi parikymmentä kansanedustajaa mukaan lukien Tiina Elovaara.

Jussi Halla-ahon ja hänen kannattajiensa nousu perussuomalaisten puoluejohtoon oli liikaa. Poliittinen koti oli menetetty.

– Olin surullinen, ettei puolueessa otettu tiukempia toimia rasististen ulostulojen suhteen, Elovaara toteaa näin jälkeenpäin.

Lusikkansa soppaan pistivät myös pääministeri  Juha Sipilä (kesk.) sekä Petteri Orpo (kok.), jotka ilmoittivat, ettei hallitusyhteistyö Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa ole mahdollista.

Puolueesta eronneiden ryhmä muodostikin uuden ryhmän, joka nykyään kantaa nimeä Sininen tulevaisuus.

Kun selaa Elovaaran sometilejä, kommenttiketjuissa näkee aina silloin tällöin muutamia katkeria ja loukkaavia kommentteja, joissa häntä panetellaan petturiksi tai valehtelijaksi.

Vaikka tapahtuneesta on jo kolme vuotta, se herättää edelleen joissakin henkilöissä pahaa verta. Elovaara itse keskittyy tällä hetkellä opintoihinsa Tampereen yliopistossa ja nauttii soutumatkoista Pyhäjärvellä.

Hän on löytänyt oman mielenrauhan.

– Se oli raskas, mutta oikea päätös, hän kiteyttää.

Katso Tiina Elovaaran haastattelu ylläolevasta videosta, jossa hän kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan!

Lue myös:

    Uusimmat