Keskusjärjestöt arvostelevat hallitusohjelman työrauhaa koskevien kirjausten valmistelua. SAK:n, Akavan ja STTK:n mukaan lainsäädäntöä on valmisteltu yksipuolisesti etenkin lakko-oikeuden osalta. Myös työnantajia edustava EK löytää valmistelusta korjattavaa.
Hallitusohjelman kirjattuja työrauhalainsäädännön muutoksia käsitellyt työryhmä on saanut mietintönsä valmiiksi etuajassa. Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa tavoitellaan rajoituksia poliittisiin työtaisteluihin ja tukilakkoihin.
Ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK arvostelevat työryhmän mietintöä yksipuolisena ja jättävät mietintöön yhteisesti eriävän mielipiteen. Keskusjärjestöjen mukaan lainvalmistelussa ei ole otettu riittävästi huomioon palkansaajapuolen näkemyksiä.
Lakikokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi henkilökohtainen seuraamusmaksu työntekijälle, mikäli tämä jatkaa tuomioistuimen laittomaksi toteamaan työtaistelua.
– Työtaisteluoikeuden rajoituksilla ja neuvottelujärjestelmää koskevilla kirjauksilla hallitus puuttuu työmarkkinajärjestelmään tavalla, joka edelleen heikentää edellytyksiä saavuttaa yhteisymmärrys työmarkkinajärjestelmän perusrakenteesta, todetaan keskusjärjestöjen yhteisessä tiedotteessa.
SAK:n, Akavan ja STTK:n mukaan työtaisteluoikeuden rajoittaminen heikentää rajusti joidenkin alojen neuvotteluvoimaa ja työehtoja. Siksi järjestöt ovat tyytymättömiä lainsäädännön valmisteluun.
Lue myös: STT:n näkemä luonnos: Työryhmä esittämässä lakko-oikeuteen pitkälti hallituksen haluamia kiristyksiä
Myös EK näkee valmistelussa puutteita
Työnantajia edustava EK pitää työrauhalainsäädäntöä valmistelleen työryhmän esityksiä pääosin oikeansuuntaisina. Etenkin lainvastaisista työtaisteluista määrättävien hyvityssakkojen korotusta ja suhteettomien myötätuntotaistelujen kieltämistä pidetään hyvinä muutoksina.
EK pitää myös poliittisten lakkojen rajoittamista 24 tuntiin myönteisenä asiana, mutta näkee linjauksen osittain puutteellisena.
– Muissa Pohjoismaissa työaikana vain hyvin lyhytaikaiset poliittiset mielenilmaisut ovat sallittuja. Vaikka työryhmän ehdottama poliittisten lakkojen 24 tunnin enimmäiskesto on huomattava parannus nykyiseen rajoittamattomaan kestoaikaan, pitäisi keston olla selvästi lyhyempi, korkeintaan muutaman tunnin pituinen, toteaa lakiasiainjohtaja Markus Äimälä EK:n tiedotteessa.
Työryhmän mietinnössä esitetään lisäksi muutosta, jossa velvollisuus ilmoittaa lakosta ennakkoon laajenisi koskemaan poliittisia ja myötätuntolakkoja. EK kannattaa muutosta, mutta arvostelee ehdotusta, jossa kyseisten lakkojen ennakkoilmoitusaika olisi seitsemän päivää eikä 14 päivää, kuten muiden lakkojen kohdalla.
– Pidämme lyhyempää ennakkoilmoitusaikaa huonosti harkittuna. Poliittisiin ja myötätuntotyötaisteluihin liittyvä työnseisaus tulee yleensä suurempana yllätyksenä työnantajalle ja siksi ennakkoilmoitus pitäisi olla kaksi viikkoa, Äimälä toteaa