Vientivetoinen palkkamalli jakaa yhä mielipiteitä – "Kasvattaisi sukupuolten välisiä palkkaeroja entisestään"

Vientivetoista työmarkkinamallia koskeva lakiehdotus jakaa yhä lieventyneenäkin mielipiteitä, käy ilmi työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen lausunnoista. Elinkeinoelämän etujärjestöt tukevat hallituksen suunnitelmia vientivetoisen palkkamallin kirjaamisesta lakiin, kun taas monet työntekijäliitot vastustavat ehdotettuja muutoksia. Lausuntokierros päättyy tiistaina.

Vientivetoisen palkkamallin vahvistaminen on yksi Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskeisiä työmarkkinauudistuksia.

Laissa säädettäisiin valtakunnansovittelijan velvollisuudesta toimia "kansantalouden ja muun yleisen edun turvaamiseksi siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuus vaarannu".

Uudistus on valmistelun aikana lieventynyt. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan laissa olisi säädetty, että palkankorotusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella.

Suomessa vientialat ovat tavanneet määritellä palkankorotusten yleisen linjan, jota muut alat noudattavat. Tästä poikettiin vuonna 2022, jolloin sovittelulautakunta antoi kunta-alalle vientialojen palkkaratkaisua paremman sovitteluratkaisun. Lakimuutoksella pyritään välttämään jatkossa tällaiset tilanteet.

Laissa säädettäisiin myös, että sovittelulautakunnan tulisi noudattaa samoja periaatteita kuin sovittelijan. Sovittelulautakunnan puheenjohtajana toimisi valtakunnansovittelija tai hänen määräämänsä sovittelija, ei siis enää ulkopuolinen henkilö. Sovittelija myös nimeäisi lautakunnan jäsenet.

Vientiyritysten edustajilta tukea

Monia isoja vientiyrityksiä edustava Teknologiateollisuuden työnantajat ry pitää ehdotettuja lakimuutoksia selkeänä parannuksena nykytilaan. Järjestön mukaan muutokset vahvistaisivat lain tasolla käytäntöä yleisen linjan huomioimisesta sovittelutoiminnassa.

– On tärkeää, että esitettävällä lakimuutoksella estetään kestävää palkanmuodostusta ja työmarkkinoiden toimivuutta vaarantavien sovintoehdotusten antaminen, järjestö sanoo lausunnossaan.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n mielestä vientivetoisuus ei kuitenkaan käy riittävän selkeästi ilmi lakiluonnoksesta.

– Lopullisessa hallituksen esityksessä tulisi selvästi todeta, että lakimuutoksessa on kyse nimenomaan avoimen sektorin kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen muodostamasta yleisestä linjasta, joka tulee ottaa huomioon sovittelutoiminnassa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo niin ikään, että ehdotetut muutokset olisivat huomattava parannus nykytilaan.

KT puolustaa poikkeuksia linjasta

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mielestä lakivalmistelua kestävämpi ratkaisu olisi, että työmarkkinaosapuolet neuvottelevat yhteisestä mallista.

KT kannattaa sitä, että sovittelijan tulee jatkossakin noudattaa yleistä linjaa.

– Tämän tulee olla pääsääntö. Sovittelijan tulee kuitenkin voida erityisissä poikkeustilanteissa poiketa yleisestä linjasta, jos neuvottelun kohteena olevan alan erityistarpeet ja yhteiskunnan yleinen etu tätä vaativat, kirjoittaa KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiiski lausunnossa.

KT:n mielestä esitys jättää epäselväksi, onko poikkeaminen yleisestä linjasta enää jatkossa mahdollista.

Palkansaajapuoli vastustaa esitystä

Työntekijäpuolen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava vastustavat kaavailtuja lakimuutoksia.

SAK:n mielestä valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia sovintoehdotusten tekemiseen ei tule rajoittaa lainsäädännöllä. SAK myös kritisoi hallitusohjelman yksityiskohtaista kirjausta vientivetoisesta palkkamallista ja sanoo sen heikentäneen lainvalmistelun laatua.

– Virkakunnalla ei ollut hallitusohjelmakirjauksen vuoksi tosiasiallisia edellytyksiä vaihtoehtoisten järjestämistapojen arviointiin, kommentoi SAK:n lakimies Katariina Sahlberg.

Korkeakoulutettujen Akava pitää hallituksen esitystä tarpeettomana ja ennakoi sen aiheuttavan epävakautta ja epäselviä tilanteita työmarkkinoilla.

– Tasa-arvon edistämisen kannalta esitys on huolestuttava ja sisältää merkittäviä riskejä palkkatasa-arvon toteutumiselle, kirjoittaa työmarkkinajohtaja Ville Kopra Akavan lausunnossa.

"Eivät merkittävästi heikennä"

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara pitää valitettavana, etteivät työmarkkinajärjestöt ole pystyneet sopimaan mallista keskenään.

– Osapuolten kykenemättömyys sopia näin keskeisestä, kaikkia sopimusjärjestelmässä mukana olevia liittoja koskevasta asiasta kertoo huolestuttavaa kieltä työmarkkinakentän jakautuneisuudesta sekä työelämässä tapahtuvien muutosten aiheuttamista yhteiskunnallisista jännitteistä, Sajavaara sanoo lausunnossaan.

Vientimallin kirjaamista lakiin pidettiin etukäteen erittäin vaikeana. Sajavaaran mukaan nyt ehdotettu lainsäädäntö onnistuu tavoitteissaan kohtuullisen hyvin.

– Ehdotetut lain muutokset eivät merkittävästi heikennä sovittelutoiminnan edellytyksiä tai muuta jo useita vuosikymmeniä sovittelussa noudatettuja periaatteita.

Tasa-arvovaltuutettu ei kannata ehdotettuja muutoksia miltään osin. Valtuutetun mukaan esitys johtaisi sukupuolten välisten palkkaerojen kasvuun.

– Ehdotettu sääntely ei ainoastaan betonoisi nykyisiä sukupuolten välisiä palkkaeroja vaan myös kasvattaisi niitä entisestään, kirjoittaa ylitarkastaja Suvi Vilches tasa-arvovaltuutetun toimistosta.

Oikeuskanslerilta kritiikkiä

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan lakiehdotus on jännitteisessä suhteessa perustuslaissa turvatun ammatillisen yhdistymisvapauden, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntelyn, EU:n perusoikeuskirjan sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa.

Pöystin mielestä hallituksen esityksessä ei riittävän vakuuttavasti perustella syitä sille, että lainsäädännöllä puututtaisiin työmarkkinoiden vapauteen ohjaamalla korostetun tasapuolisuuden vaatimusten piirissä olevaa sovittelua.

– Nähdäkseni on vaarana, että puuttumalla työmarkkinajärjestöjen sopimusautonomiaan ja sovitteluinstituution riippumattomuuteen lainsäädännön keinoin saatetaan vaarantaa epätarkoituksenmukaisella ja oikeudellisesti ongelmallisella tavalla sopimustoimintaan perustuvan työmarkkinajärjestelmän toimivuutta, Pöysti kirjoittaa lausunnossaan.

– Nähdäkseni tätä perustavanlaatuista seikkaa ei ole arvioitu hallituksen esityksessä riittävästi, eikä ongelmaan esitetä ratkaisua.

Jos esitys annetaan eduskunnalle, se olisi Pöystin mielestä syytä arvioida perustuslakivaliokunnassa.

Pöysti toteaa, että hallituksen tulee vielä harkita esityksen antamista ja sääntelyvaihtoehtoja.

Sopuratkaisu jäänyt kauas

Hallitus on toivonut, että työmarkkinaosapuolet pääsisivät keskenään sopuun vientivetoisesta palkkamallista. SAK on kuitenkin katsonut, että samalla pitäisi neuvotella myös muista hallituksen ajamista työmarkkinauudistuksista.

Työministeri Arto Satonen (kok.) ilmoitti kesäkuun lopulla, että yritykset käynnistää työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut vientivetoisesta palkkamallista epäonnistuivat. Koska edellytyksiä neuvotteluille ei löytynyt, hallitus on edistänyt suunnitelmiaan ilman työmarkkinajärjestöjen myötävaikutusta.

Vientivetoista palkkamallia koskeva lakiesitys on määrä antaa eduskunnalle syksyllä.

Lue lisää: Repiviä riitoja tai kivaa kilpailukykyä – hallituksen ajama palkkamalli saa sapiskaa ja ylistystä

Yli 55-vuotiaita ei palkata, vaikka olisi rekrytointivaikeuksia: "Kielteiset ikästereotypiat jarruttavat osaa työnantajista"