Miten kovia työmarkkinariitoja voisi ratkaista? Insinööriliiton puheenjohtaja esittää MTV Uutisten haastattelussa ehdotuksia hallituksen kiistaa aiheuttaviin hankkeisiin.
SAK:n liitot lopettivat sunnuntaina kuukauden mittaisen lakkoilunsa. Petteri Orpon (kok.) hallituksen ja etenkin SAK:n erimielisyydet työelämää koskevien lakien kehittämisestä ovat silti yhä valtavat.
Monissa lakkoilua sivummalta katsoneissa järjestöissä on mietitty kompromissiehdotuksia, joille voisi löytyä ymmärrystä sekä duunarileirissä että hallituksessa.
Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo esittää MTV Uutisten haastattelussa ehdotuksia kiistaa aiheuttaviin hankkeisiin. Insinööriliitto kuuluu keskusjärjestöistä korkeakoulutettujen Akavaan.
1. Poliittisiin lakkoihin ilmoitusvelvollisuus
Hallitus on rajaamassa poliittisten lakkojen keston korkeintaan 24 tuntiin.
Insinööriliitto toivoo, että rajaa nostettaisiin kolmeen vuorokauteen. Tätäkin pidempiä poliittisia lakkoja voisi olla, mutta liiton mallissa työtuomioistuin harkitsisi aina erikseen, onko lakko toimenpiteenä kohtuullinen – samaan tapaan kuin Ruotsissa nyt.
Työntekijälle laittomaksi todettuun lakkoon osallistumisesta määrättäviä niin sanottuja lakkosakkoja Insinööriliitto ei kannata.
Toisaalta hallituksen tavoitteita voisi edistää sillä, että poliittiset lakot olisivat jatkossa 14 vuorokauden ilmoitusvelvollisuuden piirissä.
Nykyisin työehtosopimusriitoihin liittyvistä lakoista on ilmoitettava kaksi viikkoa etukäteen, poliittisista lakoista ei.
Lakkolait ovat jo eduskunnassa aiheuttamassa lisää riitaa. Niihin kajoaminen on tässä vaiheessa siis hyvin epätodennäköistä.
– Tietenkin toivon, että maan hallitus huomioisi tämän ehdotuksen osana kokonaisuutta, Salo toteaa.
2. Paikallinen sopiminen
Hallitus aikoo sallia paikallisen sopimisen myös sellaisille yrityksille, jotka eivät kuulu työnantajaliittoihin.
Esimerkiksi Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen on maalaillut tähän liittyen uhkakuvia kolmen euron tuntipalkoista.
Insinööriliiton mielestä järjestäytymättömien yritysten paikalliset sopimukset tulisi rekisteröidä ja julkistaa liikesalaisuudet pois lukien. Näin kitkettäisiin alipalkkausongelmaa ja muita uhkakuvia.
Järjestäytyneissä yrityksissä tulisi varmistaa, että paikallinen sopiminen tapahtuu luottamusmiehen tai muun työehtosopimuksessa määritellyn tavan kautta. Muita tapoja ei Insinööriliiton mielestä pidä sallia.
Hallituksen suunnitelmissa yrityksissä voi sopia muillakin tavoin, jos sopimisen tapaa ei ole määritelty työehtosopimuksessa.
– Yrityksetkään eivät halua sopia sellaisten ihmisten kanssa, joilla ei ole osaamista sopimiseen. Kaikkein pahintahan on se, että sovitaan jotain ja hetken päästä ollaan aivan eri käsityksissä siitä, mitä on sovittu, Salo sanoo.
3. Voisiko yhteistoimintalaista sopia yrityksissä?
Esimerkiksi muutosneuvotteluja eli muun muassa irtisanomisia sääntelevä yhteistoimintalaki koskee nykyisin vähintään 20 työntekijän yrityksiä.
Hallitus on nostamassa rajan 50 työntekijään.
Insinööriliiton mukaan hallituksen tavoite voidaan toteuttaa siten, että yritykset saisivat päättää asiasta itse, paikallisesti sopien.
Alle 50 henkilön yrityksissä työntekijät ja työnantajat voisivat halutessaan sopia kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräaikaisen sopimuksen, jonka aikana yhteistoimintalakia ei tarvitsisi noudattaa.
– Kyllähän työntekijää kiinnostaa se, minkälainen hänen suojansa on, jos hän on tietyssä yrityksessä töissä. Se on pienemmille yrityksille kilpailuvaltti, Salo arvioi.
4. Vientimalli voimaan
Erittäin suuria kiistoja työmarkkinakentässä aiheuttava hallituksen työmarkkinamalli sopii Insinööriliitolle kohtuullisen hyvin.
Käytännössä hallitus on viemässä valtakunnansovittelijalta oikeuden ehdottaa suurempia palkankorotuksia kuin mitä vientialat ovat jo sopineet.
Insinööriliitto painottaa kuitenkin, että valtakunnansovittelijalla on jatkossakin oltava toimivaltansa ja mekanismi, jolla voidaan perustellusti poiketa vientialojen asettamasta palkankorotuslinjasta.
Vientimalli on kivulias etenkin julkisen sektorin työntekijäliitoille, jotka pelkäävät jäävänsä ikuiseen palkkakuoppaan vientialoihin verrattuna.