Työmarkkinakysymykset ovat yksi hallitusneuvottelujen kuumista perunoista. Säätytalon neuvotteluissa on ollut pöydällä kysymys siitä, voisiko lainsäädännöllä rajata tukilakkoja nykyistä tiukemmin.
Hallitusneuvotteluissa kokoomuksen kansanedustaja Arto Satosen puheenjohtama työlainsäädännön pöytä on kuullut työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiehiä kysymyksenään se, voiko tukilakkoihin liittyen tehdä lainsäädäntöä, joka turvaisi työrauhaa.
Käytännössä kyse olisi siis tukilakko-oikeuden rajaamisesta.
Asia käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriössä laaditusta muistiosta, jonka MTV Uutiset sai asiakirjapyynnöllä haltuunsa.
Lakko-oikeuden rajaamisen oikeudellisia ulottuvuuksia arvioivassa muistiossa todetaan, että toisen työntekijäryhmän tueksi toteutettavat "myötätuntotyötaistelut" eli tukilakot ovat lähtökohtaisesti sallittuja.
Ne ovat kiellettyjä, jos lakkoilu kohdistuu lakkoilevan ryhmän omaan työehtosopimukseen tai itse työriita, jota tukilakolla tuetaan, on laiton.
TEM:n mukaan kansainväliset sopimukset antavat valtioille tukilakkojen sallittavuudessa "jonkin verran liikkumavaraa", "mutta täyskiellot eivät ole mahdollisia".
Poliittiset lakot eivät TEM:n mukaan ole olleet kovin yleisiä. Niiden osalta kansallisessa lainsäädännössä "vaikuttaisi olevan liikkumavaraa", sillä eräissä maissa poliittiset lakot eivät ole sallittuja.
Liikkumavara vaikuttaa muistion mukaan olevan kuitenkin rajoitettua "sellaisten poliittisten lakkojen osalta, joilla on työntekijöiden kannalta tärkeä taloudellinen tai sosiaalinen tavoite". Asiassa vedotaan kansainvälisen työjärjestön ILOn ratkaisukäytäntöihin.
TEM:ä on kuultu myös hyvityssakkoihin liittyen. Työrauhan rikkomisesta voidaan tällä hetkellä tuomita enimmillään 31 900 euron hyvityssakko.
TEM:n mukaan tämän ylärajan muuttaminen olisi ennen kaikkea poliittinen kysymys. Esimerkiksi kansainvälinen oikeus ei siis ilmeisesti olisi este, jos hallitusneuvotteluissa päätettäisiin sakkojen ylärajan korottamisesta.
Kokoomuksessa halua, PS:lle vaikeampi pala
Hallitusneuvotteluja johtava kokoomus on vaatinut työrauhalainsäädännön avaamista.
Puoluetta edustavat työlainsäädännön pöydässä Satosen lisäksi kansanedustaja Ville Valkonen sekä viimeksi 12 vuotta työnantajajärjestö Metsäteollisuuden toimitusjohtajana työskennellyt Timo Jaatinen.
Esimerkiksi kokoomuksen puoluehallitus linjasi vuonna 2022, että tukilakoista saattaa aiheutua kohtuuttomia vahinkoja.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi puolestaan helmikuussa Demokraatille, että poliittiset lakot ovat työrauhan osalta kysymys, jota on vaikea ymmärtää.
Orpo toivoi ensisijaisesti työmarkkinajärjestöjen löytävän lakkolakeihin liittyvät ratkaisut, muttei avannut, mitä tapahtuu, jos työmarkkinajärjestöt eivät ratkaisuja keksi.
Hallitusneuvottelujen toiselle suurelle puolueelle, perussuomalaisille, lakko-oikeuden rajaaminen voisi olla hankalampi pala purtavaksi.
Puoluetta edustaa työlainsäädännön pöydässä muun muassa Matti Putkonen, joka on taustaltaan pitkän linjan ammattiyhdistysvaikuttaja.
Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK), Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen yrittäjät ovat esittäneet kohtuuttomien tukilakkojen kieltämistä sekä poliittisten lakkojen oleellista rajaamista.
EK:n Jyri Häkämies kommentoi asiaa MTV Uutisille tiistaina.
– Meillä on nämä poliittiset mielenilmaukset, jotka eivät ole Ruotsissa ja Saksaa mahdollisia saamalla tavalla kuin Suomessa. Edelleen laittomien lakkojen määrä on suurempi kuin Ruotsissa. Suhteettomien tukilakkojen käytön mahdollisuus on Suomessa korkeampi, Häkämies sanoi.
Työntekijäjärjestöt vastustavat lakko-oikeuden rajaamista ankarasti. Työntekijäleirissä on huolta siitä, minkälaisia uudistuksia syntymässä oleva oikeistohallitus aikoo toteuttaa.
– Tämä yhtälö kuulostaa oudolle, että ollaan heikentämässä työntekijöiden työehtoja tavalla tai toisella ja samaan aikaan myöskin heikennettäisiin mahdollisuuksia vaikuttaa, eli rajataan lakko-oikeuksia, Teollisuusliiton Riku Aalto kommentoi MTV Uutisille tiistaina.