Ammattiliittojen puheenjohtajien ylivoimainen enemmistö sanoo jyrkän ei:n hallituksen ajatukselle työajan pidentämisestä ilman palkanlisää, kertoo MTV:n kysely.
Palvelualojen alojen ammattiliiton PAM: in puheenjohtaja Ann Selinin mukaan yhtälö ei kertakaikkiaan toimi.
– Meille työajan pidennys on ihan mahdoton, koska meidän osalta se tarkoittaisi selvää palkan alennusta. Jos ihmiset tienavat kokoaikatyöstäkin vain vähän vajaat 2000 euroa, tämä on ihan mahdoton yhtälö, pamauttaa Selin.
Hallituksen tavoitteena on yhteiskuntasopimuksessa alentaa yksikkökustannuksia vähintään viidellä prosentilla eli käytännössä pidentää työaikaa ilman palkanlisää.
Onko työajan pidennykseen ilman palkanlisää tarvetta?
| Ei | 80 % |
| Kyllä | 10 % |
| En osaa sanoa | 10 % |
Selin jatkaa, että tuotanto ja tuottavuus ovat eri asioita.
– Jos siellä on asiat suunniteltu oikein ja työajat on järkeviä, silloin ei tule ylimääräisiä askelia. Ja jos ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan työhönsä, niin että asiat sujuvat, toteaa Selin.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan tuottavuutta ei saada työajan pidennyksellä.
– Siinähän ei puhuta mistään tuottavuuden noususta vaan siitä, että palkkoja lasketaan sen verran kuin työaikaa pidennetään ilman kompensaatiota. Se on aika vaikea keskustelu. En usko, että päättäjätkään ovat valmiita siihen, että se on ensimmäinen keino, jolla lähdetään tuottavuustalkoisiin.
Vastaajia: 43 ammattiliittojen puheenjohtajaa
Vastausprosentti 54 %
Kyselyaika 2.-14.7.2015
Lähde: Think if Laboratories
JHL:n Elorannan mukaan tuottavuutta parannetaan osaamiseen ja prosessien kehittämisellä ja fiksummalla tekemisellä.
– Pitää satsata tuotekehitykseen, koulutukseen ja tutkimukseen, napauttaa Eloranta.
Ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan asiantuntijatehtävissä työajan pidennys ei lisää tuottavuutta.
– Jos katson asiantuntijatehtäviä, missä meidän väestä suurin osa on, pelkkä työajan pidentäminen ei tuo lisää luovuutta ja tuottavuutta. Se aika helpolla kuluu johonkin muuhun.
– Tilanne on toisenlainen kappaletavaran tuotannossa, jossa kone tekee tietyn määrän kappaleita tunnissa. Siellä syntyy lisää tuotetta, mutta ei nykyisissä työsuhteissa ja niissä ammateissa, joissa puhutaan korkean jalostusarvon työstä. Tuottavuus syntyy sillä, että poistetaan turhia työn tekemisen esteitä työpäivän aikana, päättää Malinen.
Tehyn puheenjohtajan Rauno Vesivalon mukaan ensin tarvitaan töitä työttömille.
– Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet matalia palkankorotuksia tässä jo monta vuotta. Se on yksi tapa kiriä kiinni kustannushyppyä. Työajan pidentäminen on vähän vaikea ajatus, kun meillä on näin paljon työttömiä. Ensin pitäisi saada työttömille töitä ja jos se ei riitä, katsotaan sitten sitä työaikaa.
– Terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa tehdään jo nyt varsin pitkiä päiviä ja työuratkin ovat erittäin pitkiä. Jotenkin näkisin, että ei ole mahdollista rasittaa henkilökuntaa pidemmällä työajalla, lisää Vesivalo.
Kovia neuvotteluja on luvassa elokuussa, sillä hallituksen ja ammattiliittojen puheenjohtajien enemmistön mukaan Suomi tarvitsee yhteiskuntasopimuksen.