Yhteiskuntasopimusehdotuksessa esitetty työajan pidennys 24 tunnilla vuodessa herättää runsaasti kysymyksiä. Ammattijärjestöissä käydään parhaillaan läpi sopimuksia ja sitä, miten työajan pidennys olisi käytännössä toteutettavissa.
Opettajien ammattijärjestö OAJ on huolestunut opettajien jaksamisesta, jos työaikaa pidennetään. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää sopimusta olosuhteisiin nähden mahdollisena ja hallituksen pakkolakeja parempana.
Luukkaista huolestuttaa kuitenkin opetusalan henkilöstön työtaakka.
– Nostan esille erityisesti yhden ryhmän: esimiehet. Koulujen rehtorit, päiväkotien johtajat, ammatillisen koulutuksen esimiehet, sivistystoimen johtajat jne. Heidän jaksamisensa on jo nyt viulunkielen tasolla, Luukkainen sanoo.
Luukkaisen mukaan työhyvinvoinnin lisäämisen pitäisi kulkea käsi kädessä työajan pidentämisen kanssa.
– Lähden siitä, että kun työaikaa lisätään, myös työhyvinvointia ja työssäjaksamista parannetaan työnantajan voimin.
Luukkaisen mielestä on epäoikeudenmukaista että lomarahoja leikataan julkiselta mutta ei yksityiseltä sektorilta. Hän pitää ehdotusta kuitenkin torjuntavoittona.
– Hallituksen oma ehdotus oli todella raju, emme olisi voineet sitä hyväksyä. On tämä siihen verrattuna pienempi paha ja torjuntavoitto. Paljon moskaa saimme pois. Tämän kanssa on elettävä.
PAM: Kokoaikaisen ja osa-aikaisen välillä iso ero
Palvelualojen ammattiliitto PAMissa ei olla niinkään huolissaan työntekijöiden jaksamisesta. Puheenjohtaja Ann Selin sanoo, että oleellisempi kysymys on se, miten työt työpaikoilla järjestetään.
– Sinänsä 24 tuntia vuodessa ei minun mielestäni tässä ole kaikista oleellisin kysymys. Tärkeämpää on se, että se työ on siellä yrityksissä järjestetty fiksusti ja ihmisiä kuullen, ja että työaika-autonomia toteutuisi mahdollisimman hyvin, Selin sanoo.
Selin ei halua vielä ottaa työajan pidennyksen vaikutuksiin yksityiskohtaisemmin kantaa, sillä vaikutuksia vasta selvitetään.
– Meillä on yli 40 työehtosopimusta ja asiantuntijat parhaillaan käyvät läpi niitä. He yrittävät pohtia, mitkä voisivat olla sellaisia mahdollisia malleja, jos meidän hallinto perjantaina siihen päätyy, että näistä aletaan neuvottelemaan. Kokonaisia päiviä ehkä, päivittäistä työaikaa voidaan myös pidentää ja niin edelleen.
Selin nostaa esille kokoaikaisen ja osa-aikatyötä tekevän eron.
– Tämä on kokoaikaista työaikaa tekevien osalta teknisenä toteutuksena aika paljon helpompi. Meitä huolettaa kovin se, miten tämä voidaan tehdä osa-aikatyöntekijöille niin, että heidän ansionsa eivät muutu niin kuin tämä sopimus edellyttää. Erilaiset vuorotyöt saattavat tässä kyllä myös vielä aiheuttaa myös päänvaivaa.
TEAM: Ei ole yksinkertaisin harjoitus
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton neuvottelupäällikkö Toni Laiho puolestaan sanoo, että 24 tunnin lisääminen työaikaan on ongelmallista muun muassa työaikalain kannalta.
– Kun työaika lakimielessä on 40 tuntia per viikko, on mielenkiintoista, mitä ne ylimääräiset tunnit ovat. Ne eivät saisi maksaa mitään, niin mitä ne tunnit ovat, kun ennen ne oli ylityötä. Tämän kanssa ollaan vähän solmussa.
Liitossa ei osata vielä sanoa, miten työaikaa käytännössä lisätään.
– Vaihtoehtojen kirjo on laaja. Meidän tietojemme mukaan voi olla yksittäisiä tunteja tai päiviä lisää. Mutta käytännössä on mahdotonta vielä sanoa, koska eilen vasta on sopimukset saatu käsiin.
Erityisen ongelmallinen tilanne on Laihon mukaan tuntipalkkaisilla aloilla.
– 24 tunnin lisäys on nopean arvion mukaan erityisen hankalaa tuntipalkkaisilla aloilla. Palkka kohdentuu tehtäville päiville, nyt pitäisi kohdentaa lisää tunteja, ilman että tulee lisää palkkaa, se ei ole yksinkertaisin harjoitus, mitä ollaan tehty.