Monien suomalaisten mielestä heinäkuu on lomakuukausista halutuin. Nyt hallitus haluaa lyhentää "lomailua" työttömyysturvalla ja leikata ansiosidonnaisen työttömysturvan menoja 200 miljoonalla eurolla.
MTV:n teettämässä kyselyssä ammattiliittojen puheenjohtajista suurin osa kannattaa hallituksen halua uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa.
Puheenjohtajien keskuudessa selvän kannatuksen saa uudistuksen tarkoitus: Sillä pyritään tiukentamaan työn vastaanottovelvollisuutta ja velvollisuutta osallistua aktivointiin.
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalko ei vastusta ajatusta työttömyysturvan muuttamisesta, mutta hallituksen sanelupolitiikka ei hänelle käy.
– Kyllä työttömyysturvalle jotain täytyy tehdä. Se varmaan on helpompi asia kuin työajan pidentäminen. Totta kai ay-liikkeellä on valmius keskustella tästäkin asiasta ja katsoa sellainentähän aikaan sopiva malli, jolla voidaan mennä eteenpäin.
– Kaikki asiat on mahdollisia keskustella ja päästä niissä yhteisymmärräykseen. Sanelemisella tässä ei päästä eteenpäin, toteaa Vesivalko.
Tällaisiä leikkauksia kaavaillaan
Hallitus aikoo puuttua ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoon ja tasoon. MTV:n kyselyssä myös ammattiliittojen puheenjohtajista puolet on valmiita muuttamaan ansiosidonnaista.
Hyväksytkö ansiosidonnaiseen puuttumisen?
| Kyllä täysin | 12 % |
| Kyllä, mutta en esitetyssä määrin | 38 % |
| En lainkaan | 43 % |
| En osaa sanoa | 7 % |
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ei kannata turvan leikkaamista.
– En kannata keston tai pituuden leikkaamista kategorisesti. Paljon on työtä siinä, että löydämme keinot siihen, että näitä ns. kannustinloukkuja puretaan, jotta joka tilanteessa työnvastaanottaminen on työntekijän kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että ei oteta työtä vastaan. Mutta siihen ei auta se, että me lyhennämme työttömyysturvan kestoa ja ja laskemme sen tasoa.
Samoilla linjoilla on myös Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL: n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Vastaajia: 43 ammattiliittojen puheenjohtajaa
Vastausprosentti 54 %
Lähde: Think if Laboratories 2. - 14.7.2015
– Kyllä me olemme tiukasti SAK:n hallituksessa todenneet, että hallituksen suunnittelemat 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan eivät käy meille. Minä en näe, että työttömyysturvan tasoon tai kestoon olisi syytä puuttua.
Kurjistaminen ei käy
Palvelualojen alojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin on valmis muuttamaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan painotuksia.
– Varmasti sitä kannattaa kehittää. Minä kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät halua sanoa kategorisesti ei. Työttömyysturvaa ei voida leikata niin, että ihmisten toimeentulo vähenee. Mutta painotuksia kyllä voidaan katsoa.
– Sitä minä en oikein ymmärrä, että miten ihmisten elämää kurjistamalla voitaisiin saada jotain hyvää aikaiseksi. Tämä on se pulma, Selin sanoo.
Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan työttömyys on jo itsessään rangaistus eikä lisää kaivata.
– Ammattiliiton puheenjohtajana en tunne yhtään ihmistä meidän kentällä, joka odottaa rauhassa 500 päivän täyttymistä. Silloin kun työttömyys käynnistyy, se on jo yksistään niin suuri rangaistus ihmiselle, että kyllä työn haku käynnistyy välittömästi. Työtä ei vaan tahdo löytyä tällä hetkellä Suomesta, muistuttaa Malinen.
"Kukaan ei jää kotiin tällaisten rahojen takia"
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan on selvää, että ansiosidonnainen päiväraha ei passivoi ihmisiä.
– Meillä on pula työpaikoista ja työttömyyspäivärahojen taso ei Suomessa mikään korkea ole. Esimerkiksi meidän liitossamme päivärahan tasot ovat keskimäärin vähän yli 1000 euroa. Se on kyllä selvä, että sellaisten rahojen takia ihmiset eivät kotiin jää, Eloranta toteaa.
MTV:n kyselyssä puolet puheenjohtajista oli toisaalta sitä mieltä, että ansiosidonnainen päiväraha hidastaa työhön paluuta.
Hidastaako ansiosidonnaisen kesto ja taso työhön palaamista?
| Kyllä, molemmat vaikuttavat | 26 % |
| Kesto vaikuttaa | 17 % |
| Taso vaikuttaa | 2 % |
| Kumpikaan ei vaikuta asiaan | 43 % |
| En osaa sanoa | 12 % |
Eloranta muistuttaa, että vastahan ansiosidonnaista jo leikattiin.
– On hyvä muistaa, että meillähän työttömyysturvaa jo uudistettiin. Nykyisin lyhyellä työhistorialla sen kesto on vain 300 päivää, ellei ole aktivoinnissa mukana ja pidemmälläkin se on 400 päivää, jos ei lähde aktivointiin mukaan. Nyt olisi parempi rakentaa porkkanoita kuin miettiä keppiä, pamauttaa Eloranta.
Pron Malinen ei myöskään usko turvan hidastavan paluuta työhön.
– Kyllähän tällä hetkellä työelämään paluuta Suomessa hidastaa se, että ei ole työpaikkoja, mihin pitäisi palata.
Maailmalta mallia ansiosidonnaiseen
Puheenjohtajien mukaan keskusteluissa on ollut Tanskan, Saksan ja Ruotsin mallit.
– Keskustelu on aika pitkälti ollut sitä, että työnantajajärjestöt poimivat rusinat pullista ja unohtavat taitavasti keskustelusta ne asiat, jotka näissä malleissa olisivat työtekijöille hyviä, toteaa Malinen Prosta.
Pamin Selin nostaa esiin tutkimuksen Saksan noususta.
– Luin tutkimuksen, jossa todettiin, että yksikkötyökustannukset tai sosiaalietuudet eivät olleet merkittävä osa Saksan nousua vaan siellä on löydetty uusia tuotteita tai innovaatioita, jotka käyvät kaupaksi.
– Kaikista pienempituloisten etuuksiin ei voi koskea. Se on hölmöläisten peitonleikkuuta, sillä sen jälkeen he joutuvat toimeentuloluukulle yhä useammin, päättää Selin.