Venäjän ulkoministeriö: Nato-jäsenyydestä seuraa Suomelle "sotilaallinen yllätys" – MTV seuraa sotaa Ukrainassa

1:51img
Azovstalin terästehtaassa kuukausia olleiden ukrainalaissotilaiden kohtalo on yhä epäselvä.
Julkaistu 18.05.2022 12:53(Päivitetty 19.05.2022 00:01)

MTV UUTISET – STT – REUTERS – AFP

MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa 18. toukokuuta.

LK 3.3. Ukrainan sota

MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.

Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä. 

Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta

Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi. 

  • YK: Yli 3 750 siviiliä on kuollut Ukrainassa
  • Kansainvälinen rikostuomioistuin lähettänyt kaikkien aikojen suurimman ryhmän tutkimaan sotarikoksia Ukrainassa 
  • Nato: Venäjän hyökkäys Itä-Ukrainassa pysähtynyt
  • Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022
  • Venäjän hyökkäys käynnisti keskustelun Naton roolista. Lue kaikki Nato-uutiset täältä

Torstain seuranta löytyy täältä.

22.36: Ainakin 10 ukrainalaista on kuollut Venäjän hyökkäyksessä Donetskin alueella

Ainakin 10 ukrainalaista, joista kaksi oli lapsia, on kuollut Venäjän hyökkäyksessä Donetskin alueella. Lisäksi seitsemän ihmistä on haavoittunut.

Asiasta tiedottaa alueen kuvernööri uutistoimisto Reutersin mukaan. Hän ei kertonut asiasta tarkempia yksityiskohtia.

20.54: Venäjän ulkoministeriö: Nato-jäsenyydestä seuraa Suomelle lähtökohtaisesti sotilaallinen "yllätys"

Venäjän reaktio Suomen liittymiseen Natoon tulee olemaan yllätys, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoi valtio-omisteisen uutistoimiston TASS:in mukaan.

Yllätys tulee Zaharovan mukaan olemaan lähtökohtaisesti sotilaallinen. Siinä otetaan huomioon "suuri määrä erilaisia asioita" Suomen Nato-jäsenyyden laadusta lähtien. 

Helsingin Sanomat kertoo Zaharovan sanoneen tiedotustilaisuudessa, että Suomen ja Ukrainan Nato-aikeita ja Venäjän reaktioita niihin ei voi verrata toisiinsa. Zaharovan mukaan yksi tärkeä syy Venäjän erilaisiin reaktioihin on se, että Suomi ei vaadi Venäjää palauttamaan mitään entisiä, "nykyisin Venäjälle kuuluvia" alueitaan.

20.32: Mediat: Siviilin surmaamisesta Ukrainassa syytetty venäläissotilas tunnusti syyllisyytensä 

Ukrainassa siviilin surmaamisesta syytetty venäläissotilas on tunnustanut syyllisyytensä, kertovat muun muassa uutistoimisto AFP ja brittilehti Guardian. Kiovassa viime viikolla alkanut sotarikosoikeudenkäynti on ensimmäinen, jossa käsitellään Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyssodan aikaisia rikkomuksia.

CNN:n mukaan 21-vuotias syytetty vastasi olevansa täysin syyllinen, kun häneltä kysyttiin asiasta oikeussalissa. Miestä syytetään 62-vuotiaan siviiliin kylmäverisestä tappamisesta sodan alkupäivinä.

Uutiskanavan mukaan oikeudenkäynti keskeytettiin ja istuntoa on määrä jatkaa huomenna, sillä oikeussaliin oli sulloutunut tänään liikaa median edustajia.

Lue lisää: 21-vuotias venäläissotilas astui oikeuden eteen Ukrainassa – tunnusti ampuneensa kuusikymppisen pyöräilijän

20.28: Venäjän talous kasvoi alkuvuonna, maan tilastoviranomainen kertoo

Venäjän talous kasvoi alkuvuonna 3,5 prosentin tahtia, ilmoitti maan tilastoviranomainen keskiviikkona. Rosstatin julkaisemat luvut olivat ensimmäinen arvio Venäjän talouden kehityksestä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Venäjälle sodan takia langetetut talouspakotteet tulivat voimaan helmikuun lopusta alkaen.

Vauhti hidastui verrattuna viime vuoden viimeiseen neljännekseen, jolloin kasvutahti oli Rosstatin mukaan viisi prosenttia.

Talouspakotteiden vaikutuksen odotetaan kiristyvän, sillä Venäjän teollisuus on hyvin riippuvainen maahan tuoduista koneista ja laitteista. Myös kuluttajatuotteissa tuonnin osuus on ollut suuri.

–  Tuotanto pudonnee jyrkästi toisella neljänneksellä, kun länsimaiden pakotteet alkavat purra. Koko vuodelle 2022 ennustamme talouden supistuvan 12 prosenttia, mikä olisi syvin lasku sitten 1990-luvun, kirjoitti tutkimusyhtiö Capital Economics.

Venäjän keskuspankki on aiemmin ennustanut kansantalouden supistuvan 8–10 prosenttia tämän vuoden aikana ja ensi vuonna kolme prosenttia.

–  Venäjän talouden ulkoinen toimintaympäristö on haasteellinen ja rajoittaa taloudellista toimeliaisuutta, keskuspankki totesi ennusteessaan. 

20.26: Venäjä ilmoittaa yhdistävänsä vallatut alueet tein Venäjään

Venäjän varapääministeri Marat Husnullin sanoo, että Venäjä tulee rahoittamaan hallintaansa ottamien alueiden uudelleenrakentamisen ja kunnostaa tiet, joilla nuo alueet yhdistetään Venäjään, valtio-omisteinen Venäjän kansainvälinen tietotoimisto RIA Novosti kertoo.

Husnullin mukaan Venäjä on ”vapauttanut” mainitut alueet ja ilmoittaa, että Euroopan kapasiteetiltaan suurin ydinvoimala Zaporizhzhjan ydinvoimala tulee tuottamaan energiaa Venäjälle ja Ukrainaan, jos Ukraina maksaa sen. Venäjän joukot valtasivat voimalan maaliskuussa.

0:43img

21-vuotias sotilas on ensimmäinen sotarikoksesta syytetty Ukrainassa.

18.28: Ilmailu turvallista Ukrainan kriisistä huolimatta
Globaali ilmailujärjestelmä toimii ja sen turvallisuustasoa voi pitää hyvänä Ukrainan sodan aiheuttamista poikkeusoloista huolimatta, arvioi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Virasto toteaa ilmailun turvallisuustiedotteessaan, että Ukrainan tilanteen ilmailulle tuomat uhkat on huomioitu ja riskiä pienentäviin toimiin on ryhdytty. Esimerkiksi konfliktialueen ja lentoreittien välille on määritetty laajat puskurivyöhykkeet.

18.02: EU-komissio ehdottaa maksimissaan yhdeksän miljardin lisäapua Ukrainalle

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdottaa enintään yhdeksän miljardin euron lisäapua sodan runtelemalle Ukrainalle.

Komissiosta kerrottiin AFP:lle tavoitteen olevan, että EU hankkisi rahat markkinoilta ja tarjoaisi apua Ukrainalle lainamuodossa.

Lausunnossaan Von der Leyen sanoi myös, että on aika ajatella Ukrainan uudelleenrakentamista, loppui sota milloin tahansa.

Hän kertoi EU:n olevan "strategisesti kiinnostunut" viemään rakennustöitä eteenpäin. Uudelleenrakentamiseen annettavan rahan tulisi olla ehdollista niin, että Ukraina sitoutuisi toteuttamaan uudistuksia, joita tarvitaan, jotta maa voisi jonain päivänä liittyä EU:n jäseneksi.

Uudistuksia tarvitaan esimerkiksi korruption kitkemiseen ja hallinnon parantamiseen.

1:17img

Mikä on Mariupolin Azov-pataljoonan antautuneiden kohtalo Venäjän käsissä? Katso Pekka Toverin arvio: "Venäisillä on vähän huono maine".

17.14: Epätietoisuus Azovstalin sotilaiden tilanteesta jatkuu

Epätietoisuus Azovstalin terästehtaassa Mariupolissa olleiden ukrainalaissotilaiden tilanteesta jatkuu.

Venäjä sanoo, että lähes tuhat sotilasta on antautunut. Ukraina ei ole kommentoinut antautumisia.

1805-Ukraina-Azovstal
Venäläissotilas seurasi ukrainalaissotilaiden evakuointia Azovstalin terästehtaan alueella Mariupolissa Ukrainassa eilen.

Ukrainan mukaan neuvottelut antautuneiden sotilaiden vaihtamisesta sen hallussa oleviin venäläisin sotavankeihin jatkuvat.  

Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri kertoo, että monen kohtalo on nyt avoinna.

– Sieltä on haavoittuneita Azovin taistelijoita evakuoitu, ja he ovat antautuneet venäläisille. Mutta siellä on useampi sata taistelijaa, joiden kohtalosta käydään neuvotteluita. Pääpiirtein on sovittu, että he antautuvat ja heitä kohdellaan asiallisesti, mutta en ole vielä ihan varma, ovatko he kokonaan antantuneet, Toveri sanoo MTV Uutisille.

1:08img

Mariupolin taistelu on käytännössä päättynyt – mikä sen merkitys on?

16.07: Fazer: Venäjän kaasun tulon loppuminen ei vaikuttaisi valmistukseen

Elintarvikekonserni Fazer ilmoittaa, että Venäjän maakaasutoimitusten mahdollinen keskeytyminen ei vaikuta yhtiön valmistukseen Suomessa. Suurin osa Fazerin käyttämästä maakaasusta tulee Baltiasta, ja toimitukset sieltä jatkuvat entiseen tapaan.

Fazerin mukaan yhtiössä on varauduttu maakaasutoimitusten häiriintymisen tai loppumisen varalta. Maakaasua käytetään erityisesti Fazerin leipomoiden uunien lämmittämiseen.

Fazerin makeistehtaat voivat siirtyä vaihtoehtoiseen energiamuotoon, jos maakaasun tulo häiriintyy.

Lue myös: Gazum: Kaasun tulo Venäjältä Suomeen katkeaa todennäköisesti tällä viikolla – kesä selvitään, talvikausi on "haastava"

16.05: Venäjä karkottaa ranskalaisia, espanjalaisia ja italialaisia diplomaatteja 

Venäjä kertoi keskiviikkona karkottavansa lisää diplomaatteja maasta. Italialaisia diplomaatteja karkotettiin yhteensä 24, espanjalaisia 27 ja ranskalaisia 34.

Venäjän ulkoministeriön mukaan diplomaattien on julistettu olevan persona non grata eli ei-toivottuja henkilöitä.

Karkotuspäätösten kerrotaan olevan vastatoimi maiden tekemille venäläisten diplomaattien karkotuksille. Ranska karkotti aikaisemmin 41 venäläistä diplomaattia, mitä Venäjä kutsui provosoivaksi ja perusteettomaksi päätökseksi.

– On painotettu, että tämä askel aiheuttaa vakavia vaurioita Venäjän ja Ranskan suhteisiin ja valtioiden väliseen yhteistyöhön, Venäjän ulkoministeriö sanoi.

Myös useat muut maat, kuten Tanska, Saksa, Hollanti, Belgia, Irlanti, Viro, Latvia, Liettua, Bulgaria, Slovakia ja Puola, ovat karkottaneet venäläisiä diplomaatteja.  

16:00 Neuvottelut jäissä, tuloksia ei ole saatu

Venäjä syyttää Ukrainan viranomaisia haluttomuudesta neuvotteluihin "vihollisuuksien" lopettamiseksi.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoitänään medialle, että neuvottelut Ukrainan kanssa eivät etene. Hänen mukaansa ukrainalaiset neuvottelijat ovat haluttomia jatkamaan prosessia.

Eilen Ukrainan johtava neuvottelija sanoi neuvottelujen olevan jäissä. Neuvotteluja oli hänen mukaansa jatkettu aikaisemmin säännöllisesti ilman tuloksia.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on aiemmin varoittanut, että jos Venäjä tappaa Mariupolia puolustavat ukrainalaissotilaat, rauhanneuvottelut sodan lopettamiseksi päättyvät. 

15.12: Mariupolin antautuneet ovat Ukrainalle sankareita, Venäjälle natsipesän rikollisia – maine saattaa enteillä ikävää vankeusaikaa

Neuvotteluja Mariupolin sotavangeista ei varmasti helpota se, että terästehdasalueen raunioissa taisteli muiden ukrainalaissotilaiden mukana Azov-pataljoona, johon on ainakin lukeutunut merkittävä määrä uusnatseja. 

Azov-pataljoonalla on ollut merkittävä rooli Venäjän propagandassa. Sitä on käytetty malliesimerkkinä natsismista, jota Venäjä väittää Ukrainasta puhdistavansa.

Venäjän duuma ehti jo ilmoittaa, että se saattaa estää Azov-pataljoonaan kuuluneiden sotavankien vaihtamisen venäläisiin sotavankeihin.

– Venäjä on mainostanut Mariupolia natsien pesänä, Suomen entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri toteaa MTV Uutiset Livelle.

– Ukrainalle (Mariupolin puolustajat) ovat sankareita. Neuvotteluissa on varmasti vaadittu, että sankarit saadaan kotiin, Toveri jatkaa.

Lue myös: Videoitu täsmäisku on malliesimerkki Ukrainan “syövyttävästä strategiasta” – kenraalin mukaan uusi suuri takaisku voi romahduttaa Venäjän moraalin

Venäjällä ei välttämättä ole minkään sortin kiirettä sotavankien vaihtamiseen, Toveri muistuttaa.

– Kuten sodassa on nähty, niin venäläisillä ei ole suurempia tunnontuskia heittää omia joukkojaan tuleen ja tapattaa heitä taistelussa. Jos on joitain satoja tai tuhansia venäläisiä sotavankeja, niin ei heillä ole kauhea paine, että olisi pakko vaihtaa takaisin, Toveri uskoo.

– Päinvastoin, jos mittava määrä sotavankeja tulee Ukrainasta, niin se kertoo yleisölle, että sota ei mene yhtään suunnitelmien mukaisesti, Toveri jatkaa.

13.45: Arvio: Suomeen voi tulla vuosittain kymmeniä tuhansia ukrainalaisia

Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomeen tulee lähivuosina touko–heinäkuussa 10 000–20 000 Ukrainasta paennutta. Koko loppuvuonna määrän arvioidaan olevan 20 000–60 000. Arvioiden mukaan kahden seuraavan vuoden aikana Ukrainasta paenneita voi tulla 10 000–60 000 vuodessa.

Lopullisiin lukuihin vaikuttavat sotatilanteen kehitys, naapurimaiden kyky vastaanottaa pakolaisia, ukrainalaisten liikkuminen EU:ssa, viranomaisten koordinoimat siirrot ja suomalaisen yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet.

Aiemmin arvioitiin, että kuluvana vuonna Suomeen tulee 40 000–80 000 ukrainalaista hakemaan kansainvälistä suojelua. Tähän mennessä suojelua on hakenut noin 25 000 ukrainalaista, mutta todennäköisesti saapuneita on kaiken kaikkiaan enemmän.

13.26: Suomi osallistuu ukrainalaisten lääketieteelliseen evakuointiin

Suomen tulee osallistua Ukrainasta tulevien potilaiden lääkinnälliseen evakuointiin ja hoitoon osana EU:n yhteistä pelastuspalvelumekanismia, puolsi oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä tänään kokouksessaan.

Suomeen mahdollisesti evakuoitavat potilaat saavat tilapäisen suojelun statuksen. Hoidon kustannuksista vastaa Maahanmuuttovirasto. Virasto järjestää majoituksen myös potilaiden mukana mahdollisesti saapuville omaisille sekä sairaalahoidosta kotiutettaville potilaille.

13.05: Venäjä: 694 ukrainalaissotilasta antautunut Azovstalissa 24 tunnissa

Ukrainan Mariupolin Azovstalin terästehdasalueella 694 ukrainalaistaistelijaa on antautunut viimeisen 24 tunnin aikana, väittää Venäjän puolustusministeriö.

Maanantaista laskien antautuneiden ukrainalaisten lukumäärä on Venäjän mukaan 959 taistelijaa. Antautuneista 80 on haavoittuneita, Venäjä sanoo. Heistä 51 on viety sairaalaan.

Lukuja ei ole vahvistettu.

12.48: BBC: Azovstalin pelastusoperaatio on ohi vasta, kun Mariupolin puolustajat on evakuoitu

Ukrainassa pelastusoperaatio satamakaupunki Mariupolissa sijaitsevalla Azovstolin terästehtaalla on ohi vasta, kun kaupungin puolustajat on evakuoitu Ukrainan hallinnoimalle alueelle, sanoo maan varapuolustusministeri Hanna Maliar yleisradioyhtiö BBC:lle.

Hänen mukaansa tehtaalla on yhä ihmisiä, joiden evakuoimiseksi neuvotteluja jatketaan.

Maliar sanoi, että operaatio edellyttää varovaisuutta ja että mikä tahansa käsky voi olla hengenvaarallinen.

Ukrainan armeijan mukaan venäläiset joukot jatkavat ilmahyökkäyksiä sotilaallisiin kohteisiin sekä siviileitä kohti ympäri maata. 

12.00: Antautuneet ukrainaissotilaat lastattiin venäläisten busseihin Azovstalin terästehtaalla 

Azovstalin terästehtaalta on evakuoitu alkuviikon aikana yli 260 sotilasta, jotka antautuivat kuukausien taistelujen jälkeen.

Eilisiltana terästehtaalta vietiin pois linja-autoilla sotilaita, jotka ovat puolustaneet aluetta helmikuusta lähtien. Uutistoimisto Reuters julkaisi videon viikkotolkulla raskasta piiritystä kestäneistä sotilaista. Voit katsoa videon uutisen alusta. 

10.20: CNN: Pohjois-Ukrainassa tutkitaan siviileihin kohdistettuja rikoksia 

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kertonut lukuisista siviileihin kohdistetuista rikoksista Kiovan ja Tshernihivin alueilla Pohjois-Ukrainassa, kertoo uutismedia CNN.

Alueella vierailleet ihmisoikeusjärjestön edustajat kertovat tutkivansa "22 ilmeistä teloitusta, yhdeksää muuta laitonta tappoa, kuutta mahdollista tahdonvastaista katoamista sekä seitsemää kidutustapausta". Asiasta kerrottiin tänään keskiviikkona julkaistussa raportissa.

Tekojen uskotaan tapahtuneen helmikuun ja maaliskuun aikana. Venäläisjoukot pitivät epäiltyjen tekojen aikaan suurta osaa alueesta hallinnassaan.

10.10: YK: Yli 3 750 siviiliä on kuollut Ukrainassa

Venäjän helmikuun lopulla aloittaman hyökkäyksen jälkeen Ukrainassa on kuollut 3 752 siviiliä, kertoo YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto (OHCHR).

Lisäksi yli 4 000 siviilin kerrotaan haavoittuneen.

Siviiliuhrien todellisen määrän arvioidaan olevan merkittävästi suurempi. Esimerkiksi Mariupolissa ja muilla alueilla, joilla on käyty raskaita taisteluita, tietoja siviiliuhreista ei ole vielä saatu vahvistettua.

Valtaosa vahvistetuista siviiliuhreista aiheutui laaja-alaisesta räjähtävien aseiden käytöstä, kuten raskaasta tykistötulesta ja ilmahyökkäyksistä.

6.46: Suomen Punainen Risti välittää kolme miljoonaa euroa kansainvälisen Punaisen Ristin käteisavustusohjelmaan

Suomen Punainen Risti välittää katastrofirahastostaan kolme miljoonaa euroa kansainvälisen Punaisen Ristin käteisavustusohjelmaan, jolla autetaan niin maan sisällä Ukrainassa kuin Ukrainasta muihin maihin paenneita ihmisiä.

Suomen Punainen Risti kertoo tiedotteessaan, että humanitaarisen avun tarve Ukrainassa on valtava ja, että koko maa kärsii konfliktin vaikutuksista.​ Maan sisällä arviolta 7,7 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa. Lisäksi konfliktin vaikutukset ulottuvat maan rajojen ulkopuolelle. Ukrainasta on paennut tähän mennessä lähes kuusi miljoonaa ihmistä.

– Paenneiden tilanteet ja tarpeet vaihtelevat huomattavasti – esimerkiksi joku tarvitsee juuri nyt rahaa matkustamiseen, toinen toimivaa puhelinta ollakseen yhteydessä läheisiinsä. Käteisavustuksen avulla he voivat tehdä hankintoja yksilöllisesti tarpeidensa mukaan, avaa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen.

5.16: Azovstalin terästehtaan evakuointeja yritettiin jatkaa Ukrainassa

Azovstalin terästehtaan ukrainalaissotilaiden evakuointeja Mariupolin satamakaupungista yritettiin jatkaa eilen tiistaina, kertoivat Ukrainan viranomaiset.

Venäjän valtiollisten medioiden mukaan terästehtaalta lähti tiistaina busseja, jotka kuljettivat pois ukrainalaissotilaita, mutta tietoja ei voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä.

Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maliar kertoi aiemmin, että yli 260 ukrainalaista sotilasta on saatu evakuoitua tehtaalta.

TIISTAI 17.5.

21.46: Zelenskyin videotervehdys yllätti Cannesissa – "Pysyykö elokuva hiljaa vai avaako se suunsa?" 

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ottanut yllättäen osaa Cannesin elokuvajuhliin Ranskassa videon välityksellä. Zelenskyin ennalta nauhoitettu tervehdys esitettiin juhlan avajaisten yhteydessä.

– Satoja ihmisiä kuolee joka päivä. He eivät nouse uudelleen ylös taputtamaan lopussa, hän lausui yllättyneelle juhlayleisölle viitaten maassaan meneillään olevaan sotaan.

– Pysyykö elokuva hiljaa vai avaako se suunsa?

Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan presidentti viittasi myös elokuvan voimaan toisen maailmansodan aikana, kuten Charlie Chaplinin vuoden 1940 elokuvaan Diktaattori, joka pilkkasi natsijohtaja Adolf Hitleriä ja kansallissosialismia. 

Presidentin mielestä nyt tarvitaan uusi Chaplin, joka osoittaa, että elokuva voi edelleen ottaa kantaa.

Presidentti pyysi elokuvamaailmalta solidaarisuutta ukrainalaisille. Videotervehdys sai yleisön nousemaan seisomaan ja osoittamaan suosiotaan.

Ukrainan elokuvantekijöille on omistettu tapahtumassa oma päivänsä.

Zelenskyin vastaava puhe näytettiin myös Las Vegasissa Grammy-palkintogaalassa viime kuussa. Tuolloin hän muistutti, että Ukrainan muusikot pukeutuvat sotilasasuihin smokkien sijaan ja laulavat haavoittuneille sairaaloissa. 

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi otti yllättäen osaa Cannesin elokuvajuhliin Ranskassa videon välityksellä.

21.34: Ukrainan sotilaita kuljetettiin busseilla Azovstalin terästehtaalta – kulkuetta saatteli Venäjän joukkojen panssarivaunu

Ainakin seitsemän linja-autolastillista Ukrainan sotilaita on kuljetettu Reutersin silminnäkijöiden mukaan pois Azovstalin terästehtaalta Mariupolista. Bussikulkuetta saatteli Venäjän joukkojen panssarivaunu.

Sotilaita siirrettiin Reutersin mukaan muun muassa Venäjän valtaamaan Olenivkan kaupunkiin Donetskin lähelle. 

Venäläisen uutistoimisto Tass kertoo Venäjän tutkintakomitean aikovan kuulustella sotilaita, joista monet olivat Azovin pataljoonan jäseniä. Heitä kuullaan osana tutkimusta, jossa selvitetään "Ukrainan hallinnon rikoksia".

Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti tänään, että puolustustaistelu terästehtaalla on päättynyt ja Mariupol on nyt kokonaan Venäjän sotilaiden hallussa.

Azovstalin terästehtaalta Mariupolista evakuoitavia Ukrainan sotilaita Venäjän puolustusministeriön julkaisemassa kuvassa tänään.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Katso myös: Ukrainalaissotilaita evakuoitiin ankarista oloista Azovstalin terästehtaalta eilisiltana.

Voit lukea tiistain tapahtumista lisää: MTV Uutiset seurasi Ukrainan sotaa tiistaina 17.5.

Tuoreimmat aiheesta

Ukrainan sota