MTV Uutiset seuraa tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
|
20.57: Presidentti Niinistö aiemmasta puhelustaan Putinin kanssa: Rauhasta Ukrainassa ei nyt paljon toivoa
Presidentti Sauli Niinistön mukaan rauhasta Ukrainassa ei ole vielä suuria toiveita. Hän viittasi lehdistötilaisuudessa Washingtonissa Yhdysvalloissa aiempaan puheluunsa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
20.52: Putinin sota käy Venäjälle kalliiksi
Venäjän sota Ukrainassa syö pahasti valtion säästöjä. Ukrainan vastarinta maksaa Venäjälle jopa miljardi ruplaa, eli 15 miljoonaa euroa tunnissa.
Venäjä ei säästele kuluja Ukrainassa sotiessaan, selviää Venäjän valtionvarainministeriön tiistaina julkaisemasta datasta.
Amerikkalaislehti Newsweekin mukaan sota maksaa Venäjälle joka tunti miljardi ruplaa, eli noin 14,8 miljoonaa euroa.
Lue lisää: Näin kalliiksi sota käy Venäjän taloudelle: Rahaa kuluu miljoonia euroja tunnissa
20.29 Yhdysvalloilta miljarditukipaketti Ukrainaan
Yhdysvalloissa senaatti on hyväksynyt uuden noin 40 miljardin dollarin tukipaketin Ukrainalle, kertovat muun muassa yhdysvaltalaiset CBS News ja Wall Street Journal.
Tukipaketti sai senaatissa vankkaa kannatusta kummankin puolueen riveistä, ja se äänestettiin läpi äänin 86–11. Senaatin vahvistuksen jälkeen päätös vaatii vielä presidentti Joe Bidenin allekirjoituksen. Tukipaketti hyväksyttiin jo aiemmin maan edustajainhuoneessa.
Tuki suunnataan Ukrainan puolustukseen sekä humanitaariseen ja taloudelliseen apuun.
Päätös nostaa Yhdysvaltojen avun Venäjän hyökkäyssotaa torjuvalle Ukrainalle yhteensä noin 54 miljardiin dollariin eli 51 miljardiin euroon.
20.12: Tutkija: Venäjällä on edessään vaihtoehtoja, mutta ne ovat pääosin huonoja
Venäjällä on Ukrainan sodassa edessään useampia vaihtoehtoja, mutta vain yksi niistä olisi edes jossain määrin hyvä. Näin arvioi kansainvälisen politiikan professori, tutkimusjohtaja Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta. Hän luonnehtii Venäjän käynnistämää laajamittaista hyökkäyssotaa jo lähtökohtaisesti varsin toivottomaksi projektiksi.
Lue myös: Tutkija: Venäjällä on Ukrainassa edessään kolme vaihtoehtoa – "Aika paljon huonoja optioita"
20.08: USA:n ja Venäjän puolustusvoimien edustajat puhuneet ensi kertaa sitten sodan alkamisen
Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon kertoo, että maan asevoimien komentaja Mark Milley ja Venäjän armeijan pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov ovat keskustelleet puhelimessa. Keskustelu on ensimmäinen sitten Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyssodan.
Pentagonin mukaan Milley ja Gerasimov keskustelivat useista turvallisuuteen liittyvistä huolenaiheista. Enempää tietoa keskustelujen sisällöstä ei annettu.
19.45: Ukraina haluaisi vaihtaa Azovstalin puolustajat venäläisiin sotavankeihin
Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maliar on sanonut, että pelastusoperaatio Azovstalin terästehtaalla on ohi vasta, kun Mariupolia puolustaneet sotilaat on evakuoitu Ukrainan hallinnoimalle alueelle.
Ukraina on kertonut, että tehtaalta evakuoidut sotilaat on tarkoitus myöhemmin vaihtaa venäläisvankeihin. Venäjä ei ole ainakaan toistaiseksi lupautunut vankienvaihtoon.
Azovstalista on muodostunut Ukrainan vastarinnan symboli Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) on vahvistanut satojen sotavangeiksi otettujen ukrainalaissotilaiden poistuneen Azovstalin alueelta. ICRC on kertonut rekisteröineensä tiistaista alkaen sotavankien poistumista tehtaalta. ICRC:n mukaan ukrainalaissotilaiden poistuminen tehtaalta jatkui keskiviikkona ja edelleen torstaina.
Rekisteröintiprosessiin kuuluu sotavangeiksi otettavien sotilaiden henkilötietojen ja heidän läheistensä nimien ylös kirjaaminen. Rekisteröinnin avulla Punainen Risti pystyy seuraamaan, ketkä on otettu vangeiksi ja olemaan yhteydessä näiden läheisiin.
17.57: Naton Stoltenberg: Sota Ukrainassa voi jatkua pitkään
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg arvioi, että Venäjä ei ole kyennyt saavuttamaan strategisia tavoitteitaan Ukrainassa. Nato ei kuitenkaan hänen mukaansa usko, että Venäjä olisi luopunut tavoitteistaan.
Stoltenbergin mukaan sota Ukrainassa voi jatkua vielä pitkän aikaa, ja siihen on oltava valmistautuneita.
– Ukraina voi voittaa tämän sodan, Stoltenberg toteaa.
17.36: Ukrainaan lahjoitettu SPR:n ja Unicefin kautta noin 50 miljoonaa euroa
Suomen Punainen Risti (SPR) ja Suomen Unicef ovat keränneet yhteensä noin 50 miljoonaa euroa Ukrainaan Venäjän hyökättyä maahan helmikuun loppupuolella.
SPR:n Ukraina-keräykseen on lahjoitettu lähes 30 miljoonaa euroa.
Tähän mennessä SPR on välittänyt katastrofirahastostaan apua lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatioon Ukrainassa ja sen lähialueilla.
Tuki sisältää muun muassa avustustyöntekijöistä koostuvan katastrofivalmiusyksikön sekä rahallista ja materiaalista apua.
Unicefin kautta Ukrainaan on lahjoitettu hieman yli 20 miljoonaa euroa. Myös Unicefin lahjoitukset käytetään humanitaariseen apuun.
– Summa on huomattavasti suurempi kuin mitä yleensä olemme kriisitilanteissa saaneet. Yleensä summat ovat olleet noin 1–2 miljoonan euron tietämillä. Siinä mielessä summa on poikkeuksellisen suuri, kertoo Unicefin viestintäpäällikkö Terhi Bruun STT:lle.
Sota Ukrainassa on pahentanut ruokakriisiä Itä-Afrikassa, sillä alue on hyvin riippuvainen Venäjältä ja Ukrainasta tuotavasta vehnästä. Lisäksi Itä-Afrikan kuivuus tulee ennusteiden mukaan olemaan pahin 40 vuoteen.
Syventyneen kriisin vuoksi SPR valmistelee katastrofirahastostaan noin 400 000 euron myöntämistä Somalian ruokapulan lievittämiseen.
Venäläinen sotamies vilkutti karhulle Mariupolin eläintarhassa eilen.
15.11: Suomen hallitus esittää, että Ukrainan pakolaisille annettava tavara-apu vapautetaan arvonlisäverosta
Ukrainan pakolaisille annettava tavara-apu voitaisiin vapauttaa kokonaan arvonlisäverosta, esittää hallitus. Arvonlisäverottomiksi säädettäisiin Ukrainasta paenneille lahjoitettavien tavaroiden ostot niin Suomesta kuin muista EU-maista.
Erityisasiantuntija Pauliina Pitkäsen mukaan tavaroita voisi ostaa nollaverokannalla tavallisista kaupoista.
Myös yritykset voisivat tehdä lahjoituksia esimerkiksi yleishyödyllisille yhteisöille ilman velvollisuutta suorittaa oman käytön veroa. Tavallisesti omaan käyttöön valmistettujen tuotteiden lahjoittamisesta täytyisi maksaa arvonlisäveroa.
13.00: Ukrainan sota on lisännyt vesikauhun leviämisen vaaraa – viranomaiset suosittelevat tiukempia toimia rescue-koirille
Ukrainan sota on lisännyt rabieksen eli vesikauhun riskiä Euroopassa, minkä vuoksi aluehallintovirasto esittää tiukempia vaatimuksia Suomeen tuotaville rescue-koirille.
Aluehallintovirasto suosittelee, että kuukauden odotusajan jälkeen mitataan koiran vasta-aineet ja koira eristetään vielä lähtömaassa kolmeksi kuukaudeksi.
Rescue-koirilla tarkoitetaan esimerkiksi kulkukoiria, jotka päätyvät vaikkapa eläinkotien kautta lemmikeiksi.
Ukrainalaisia kulkukoiria on viety läheisiin eurooppalaisiin maihin suojaan sodalta, aluehallintovirasto kertoo. Ukrainassa rabiestilanne on huono.
12.59: Zelenskyin neuvonantaja: "Älkää tarjotko tulitaukoa ellei Venäjä vetäydy – ennen sitä neuvottelemme aseilla ja pakotteilla"
Ukrainan ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut ovat jumissa. Osapuolet ovat syyttäneet asiasta toisiaan.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantajan Mykhailo Podolyakin mukaan Ukraina ei istu neuvottelupöytään ennen kuin Kreml on valmis poistumaan maasta.
– Älkää tarjotko meille tulitaukoa, se on mahdotonta ilman Venäjän joukkojen täydellistä vetäytymistä. Ukraina ei ole kiinnostunut uudesta "Minskistä" ja sodan jatkumisesta muutaman vuoden päästä, Podolyakin kirjoittaa Twitterissä.
"Minskillä" Podolyak viittaa Minskin sopimukseen, joka sovittiin syyskuussa 2014 sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan. Aselepoa rikottiin vuosien 2014 ja 2022 välillä lukemattomia kertoja kunnes Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä helmikuussa 2022.
– Kunnes Venäjä on valmis täysin vapauttamaan miehitetyt alueet, niin neuvottelutiimimme koostuu aseista, pakotteista ja rahasta, Podolyak jatkaa.
Venäläinen sotilas Mariupolissa.
12.16: Mariupolista aiotaan tehdä lomakohde
Venäjän miehityshallinto on ilmoittanut tuhoavansa Azovstalin terästehdasalueen ja muuttavansa kaupungin lomakohteeksi, kertoo amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War ISWN.
ISW:n mukaan Venäjän suunnitelmista kertoi niin sanotun Donetskin kansantasavallan johtaja Denis Pushilin.
Ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä Mariupol oli yksi Ukrainan teollisuuden kulmakivistä ja keskeinen satamakaupunki.
Ukrainan vastarinta tiivistyi viime viikkoina terästehdasalueelle, joka ennen sotaa työllisti 10 000 henkeä.
Pushilin mukaan 60 prosenttia Mariupolin rakennuksista on tuhoutunut niin pahoin, ettei niitä voida korjata.
11.25: Venäjä väittää yli 1 700 Azovstalissa olleen sotilaan antautuneen tällä viikolla
Venäjän puolustusministeriö kertoo, että yli 1 700 Mariupolissa Azovstalin tehdasalueella ollutta ukrainalaissotilasta olisi antautunut tämän viikon aikana. Antautuneista 80:n kerrotaan olleen haavoittuneita.
Venäjän mukaan viimeisen vuorokauden aikana olisi antautunut melkein 800 sotilasta.
Venäläisten kertomaa ei ole onnistuttu vahvistamaan riippumattomista lähteistä. On yhä epäselvää, kuinka paljon ukrainalaisjoukkoja tehtaan alueella vielä on.
11.10: Venäjä: 900 ukrainalaista sotilasta lähetettiin vankilaan Mariupolista
Yli 900 ukrainalaista sotilasta, jotka olivat Mariupolin piiritetyssä Azovstalin terästehtaassa, on lähetetty vankilaan Venäjän hallitsemalle alueelle. Venäjän mukaan heidän kohtalonsa on edelleen epävarma.
10.52: Ukrainaan lahjoitettu SPR:n kautta lähes 30 miljoonaa euroa
Suomen Punaisen Ristin Ukraina-keräykseen on lahjoitettu yli 29 miljoonaa euroa, kertoo Suomen Punainen Risti (SPR).
Tähän mennessä SPR on välittänyt katastrofirahastostaan apua lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatioon Ukrainassa ja sen lähialueilla.
Tuki sisältää muun muassa avustustyöntekijöistä koostuvan katastrofivalmiusyksikön sekä rahallista ja materiaalista apua.
10.48: Kreml hyllyttänyt panssarikenraalin ja laivaston komentajan, Britannia väittää: "Syntipukkien etsintä voimissaan"
Viime viikkojen aikana Venäjä on antanut potkut useille korkea-arvoisille komentajille, joiden Kreml katsoo suoriutuneen heikosti Ukrainan hyökkäyssodasta. Asiasta kertoo Iso-Britannian puolustusministeriö Twitterissä.
Yksi hyllytetyistä komentajista on kenraaliluutnantti Serhiy Kisel, joka komensi valiojoukon mainetta nauttivaa 1. panssariarmeijaa. Hyllytyksen syy on brittitietojen mukaan Kiselin joukkojen kykenemättömyys valloittaa Ukrainan toiseksi suurin kaupunki Harkova.
Kisel ei ole ainoa pestistään potkut saanut sotilasjohtaja. Seuraa hänelle tekee ainakin vara-amiraali Igor Osipov, joka Britannian mukaan todennäköisesti työnnettiin sivuun Moskvan huhtikuisen uppoamisen jälkeen.
– Venäjän armeijan esikuntapäällikkö Valeri Gerasimov todennäköisesti jatkaa tehtävässään, mutta on epäselvää nauttiiko hän presidentti Vladimir Putinin luottamusta, Britannia arvioi.
Lue aiheesta lisää täältä.
10.04: Suomen suurlähettiläs on palannut Ukrainaan
Suomen suurlähettiläs ja kaikki Kiovan edustuston palveluksessa olleet Suomen kansalaiset poistuivat Ukrainasta turvallisuussyistä helmikuussa, kun Venäjä aloitti sotilaallisen hyökkäyksensä. Ulkoministeriö tiedottaa, että Kiovan turvallisuustilanne on nyt parantunut sen verrna, että Suomen Ukrainan suurlähettiläs Päivi Laine on palannut asemapaikalleen Kiovaan.
Ulkoministeriön matkustustiedote kehottaa edelleen välttämään kaikkea matkustamista Ukrainaan.
9.25: Pekka Toveri: Venäjä kärsii suurtappioita joka päivä – "Kesällä Ukrainalla on aikaikkuna lyödä venäläiset"
Ukrainan Harkovassa toukokuussa aloittamaa vastahyökkäystä kuvailtiin sen ensipäivinä "sodan suurimmaksi". Voi olla, että se on vasta alkusoittoa, arvioi Suomen entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri MTV Uutiset Livelle.
Aloite on siirtynyt tai ainakin siirtymässä Ukrainalle, toteaa Toveri.
Samoilla linjoilla vaikuttaa olevan puolustusliitto Nato, jonka viranomainen sanoi CNN:lle, että sodan suunta viettää nyt Kiovan kannalta mieluisalla tavalla.
Ukrainan yleisesikunta on sanonut, että kesäkuussa he aloittavat isommat vastahyökkäykset heittääkseen venäläiset pois, Toveri sanoo. Tämä on sikäli hieman outoa, että sodassa harvemmin on tapana kertoa julkisuuteen näinkään tarkkoja sotasuunnitelmia.
– Kesän korvilla Ukrainalla alkaa olemaan irti uutta voimaa, jolla aloittaa hyökkäys, Toveri arvioi.
Lue aiheesta lisää täältä.
7.14: Venäläiseversti peruu aiemmat lausuntonsa
MTV Uutiset kertoi tiistaina, että eläkkeelle jäänyt Venäjän federaation eversti ja median sotilastarkkailija Mihail Hodarjonok kritisoi kovin sanoin Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa suorassa lähetyksessä.
CNN:n mukaan Hodarjonok kuitenkin perui kaikki puheensa paria päivää myöhemmin.
– Kun puhutaan siitä, että Ukraina saisi kyvyn vastahyökkäykseen, se on suurta liioittelua. Mitä tulee ylimmän komentajamme toimiin, on syytä uskoa, että näiden suunnitelmien toteuttaminen yllättää aivan lähitulevaisuudessa Ukrainan ikävästi, eilen keskiviikkona Venäjän valtiolliselle televisiokanavalle uudestaan puhunut Hodarjonok sanoi.
5.37: Venäjä karkotti kymmeniä diplomaatteja
Venäjä karkotti keskiviikkona yhteensä 85 eurooppalaista diplomaattia, kertoo CNN.
Karkotettujen joukossa oli esimerkiksi 34 ranskalaista, 27 espanjalaista ja 24 italialaista diplomaattia.
Aiemmin tällä viikolla Venäjä kertoi karkottaneensa Suomen Moskovan-suurlähetystöstä kaksi henkilöä.
Keskiviikko 18. toukokuuta
22.36: Ainakin 10 ukrainalaista on kuollut Venäjän hyökkäyksessä Donetskin alueella
Ainakin 10 ukrainalaista, joista kaksi oli lapsia, on kuollut Venäjän hyökkäyksessä Donetskin alueella. Lisäksi seitsemän ihmistä on haavoittunut.
Asiasta tiedottaa alueen kuvernööri uutistoimisto Reutersin mukaan. Hän ei kertonut asiasta tarkempia yksityiskohtia.
20.54: Venäjän ulkoministeriö: Nato-jäsenyydestä seuraa Suomelle lähtökohtaisesti sotilaallinen "yllätys"
Venäjän reaktio Suomen liittymiseen Natoon tulee olemaan yllätys, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoi valtio-omisteisen uutistoimiston TASS:in mukaan.
Yllätys tulee Zaharovan mukaan olemaan lähtökohtaisesti sotilaallinen. Siinä otetaan huomioon "suuri määrä erilaisia asioita" Suomen Nato-jäsenyyden laadusta lähtien.
Helsingin Sanomat kertoo Zaharovan sanoneen tiedotustilaisuudessa, että Suomen ja Ukrainan Nato-aikeita ja Venäjän reaktioita niihin ei voi verrata toisiinsa. Zaharovan mukaan yksi tärkeä syy Venäjän erilaisiin reaktioihin on se, että Suomi ei vaadi Venäjää palauttamaan mitään entisiä, "nykyisin Venäjälle kuuluvia" alueitaan.
20.32: Mediat: Siviilin surmaamisesta Ukrainassa syytetty venäläissotilas tunnusti syyllisyytensä
Ukrainassa siviilin surmaamisesta syytetty venäläissotilas on tunnustanut syyllisyytensä, kertovat muun muassa uutistoimisto AFP ja brittilehti Guardian. Kiovassa viime viikolla alkanut sotarikosoikeudenkäynti on ensimmäinen, jossa käsitellään Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyssodan aikaisia rikkomuksia.
CNN:n mukaan 21-vuotias syytetty vastasi olevansa täysin syyllinen, kun häneltä kysyttiin asiasta oikeussalissa. Miestä syytetään 62-vuotiaan siviiliin kylmäverisestä tappamisesta sodan alkupäivinä.
Uutiskanavan mukaan oikeudenkäynti keskeytettiin ja istuntoa on määrä jatkaa huomenna, sillä oikeussaliin oli sulloutunut tänään liikaa median edustajia.