Helle on muuttumassa rajuilmaksi hetkenä minä hyvänsä Brysselin hiekanmakuisessa keskustassa. Puistossa istuvilla afrikkalaismiehillä ei ole kiire vielä minnekään, mutta pian katoksiin on syytä rynnätä.
Moni heistä on viettänyt pilvenpiirtäjien reunustamassa Maximilianin puistossa koko kesän, kahdesta kolmeen kuukautta, odottaen sopivaa hetkeä jatkaa eteenpäin.
Lääkärijärjestö Medecins du Monden mukaan Pohjoisen rautatieaseman ympäristössä majoittuu tällä hetkellä viitisensataa siirtolaista, joista monet ovat kotoisin Sudanista ja Eritreasta ja toivovat pääsevänsä kanaalin yli Britanniaan.
Osa maahanmuuttajista on saapunut Välimeren yli vastikään, mutta joukossa on myös Pohjois-Ranskassa sijainneesta Calais'n telttaleiristä lähteneitä.
Viidakoksi kutsutussa leirissä majoittui maahanmuuttokriisin vaikeimpina vuosina tuhansia ihmisiä. Leiri purettiin viime vuoden lopulla.
Vain yksi päämäärä
Siirtolaisten kerääntyminen Pohjoisen rautatieaseman läheisyyteen on nostanut pelkoja uuden Calais'n telttakylän syntymisestä.
Medecins du Monde on vaatinut järjestöjä ja viranomaisia toimimaan yhdessä ja perustamaan yhteisen tilan, jossa tarjottaisiin tulijoille ruokaa ja vaatteita, mutta ehkä tärkeimpänä tietoa.
– On kestämätöntä, että Brysselissä elää ihmisiä taivasalla, lääkärijärjestön tiedottaja Jonathan Hardenne sanoo.
Hänen mukaansa Brysselin kaduille päätyneistä monillakaan ei ole selkeää kuvaa siitä, miten ja mistä he voivat hakea turvapaikkaa. Juuri siksi moni päätyy odottamaan väliaikaisille leireille – aivan kuten Calais'n viidakossa.
Moni siirtolaisista on viettänyt pilvenpiirtäjien reunustamassa Maximilianin puistossa koko kesän.
Epätietoisuus saa ihmiset myös harhailemaan Pohjois-Ranskassa ja Belgian rannikolla etsimässä tapaa päästä kanaalin yli. Moni palaa välillä takaisin Maximilianin puiston tienoille, koska sieltä löytyvät luotettavat ihmiset – toiset maahanmuuttajat sekä belgialaismedian mukaan myös ihmissalakuljettajat.
– He ovat harmaalla alueella. He haluavat mennä Britanniaan, koska pitävät sitä ainoana ratkaisuna. Belgian viranomaiset pitävät heidät tuolla harmaalla alueella, koska eivät auta, Hardenne sanoo.
Umpikuja ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin
Puistossakin jokaiselle tuntuu muotoutuneen omat rutiininsa. Shampoota hiuksiin, vesipisteestä pullo täyteen vettä ja huuhtelu kaverin hiljalleen kaatamalla vedellä.
Lasten kiipeilyteline toimittaa pyykkinarun virkaa. Vieressä roikkuu jono makuupusseja, reppuja ja täysinäisiä muovipusseja. Puun alla joku jo lepäilee, mutta teltat on kerätty päivän ajaksi pois.
Harva haluaa tai ehkei osaakaan avata suunnitelmiaan tarkemmin. Myös yhteistä kieltä on vaikeaa löytää.
Omariksi esittäytyvä syyrialaismies kertoo pyrkivänsä sisarustensa perässä Lontooseen.
– Bussilla tai junalla, hän arvelee.
Kyydin järjestäminen on kuitenkin vaikeaa, eikä rahaa ole. Vaatteet ja ruoka järjestyvät vapaaehtoisjärjestöjen kautta.
Umpikujalta tuntuva tilanne voi ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin. Vain vähän matkan päässä puistosta nuori maahanmuuttajapoika kuoli heinäkuun lopulla yritettyään päästä bussiin, joka oli matkalla Ranskan rannikolle. Belgialaismedian mukaan 17-vuotias sudanilainen yritti piiloutua bussin alle, mutta putosi lähes heti auton lähdettyä liikkeelle.
Siirtolaisia Maximilianin puistossa Brysselissä 30. elokuuta 2017.
Poliisi tiukentanut otteitaan
Belgian poliisi on viime aikoina koventanut suhtautumistaan Brysselin pohjoisen juna-aseman ympäristössä majailevia siirtolaisia kohtaan.
Lääkärijärjestö Medecins du Monden mukaan poliisi on tullut Maximilianin puistoon varhain aamuyöstä ja häätänyt maahanmuuttajia.
Järjestön tiedottajan Jonathan Hardennen mukaan siirtolaiset ovat kertoneet myös, että heidän peittojaan ja muita tavaroita sekä henkilöpapereita on viety. Silti joka ilta puisto on paras paikka, johon palata.
– Poliisi ja turvallisuusviranomaiset yrittävät selvästi pelotella heitä, mutta on itsestään selvää, että he eivät olisi puistossa, jos heillä olisi jokin muu paikka mihin mennä, Hardenne sanoo.
Puisto on ollut maahanmuuttajien kokoontumispaikka aiempinakin vuosina. Maahanmuuttokriisin vaikeimpana vuonna 2015 puistossa majoittui tuhansia ihmisiä. Tuolloin osa heistä haki turvapaikkaa myös Belgiasta, kun taas nyt suurin osa haluaa jatkaa matkaansa eteenpäin.