Britannian yleisradioyhtiön toimittaja pohtii artikkelissaan, miksi suomalaiset ovat niin rehellisiä.
Kadonneet hanskat ja autonrenkaista irronneet pölykapselit nostetaan puuhun, tavarat ovat uimarannalla tallessa virkistävään veteen pulahtamisen jälkeenkin. The Reader’s Digestin muutaman vuoden takaisessa lompakkotestissä Helsinki nimettiin rehellisimmäksi kaupungiksi – testissä suomalaiset palauttivat kadulta löytämänsä lompakon 11 tapauksessa 12:sta.
Arkipäiväinen rehellisyys on iskostunut niin syvälle suomalaiseen sieluun, ettei rehtiyttä välttämättä edes läheltä katsottuna tunnista. Kaukaa näkee joskus paremmin.
BBC:n toimittaja Srishti Chaudhary sai itse kokea suomalaisten rehellisyyden joulukuussa. Hänen kadulle pudonnut hattunsa oli nostettu turvaan erään kioskin lähellä olevaan pieneen joulukuuseen, eikä hänen takkinsa kadonnut vartioimattomasta narikasta oluen juomisen aikana.
Suomalaiset tunnetaan maailmalla onnellisena ja rehellisenä kansana – nämä kaksi piirrettä ovat myös tutkitusti yhteydessä toisiinsa. Suomalaiset ovat niin rehellisiä, että jopa small talk tai superlatiivien käyttö on meille vaikeaa. Miksi höpöttää turhanpäiväisiä asioita, joita ei edes tarkoita? Tai miksi kehua syömäänsä ateriaa parhaaksi ikinä, jos ei voi osoittaa, että näin objektiivisesti on? Rehellisyyden kääntöpuoli näkyy siinä, että otamme asiat helposti liian tosissamme ja uskomme, että on olemassa vain yksi totuus.
Mutta mikä on suomalaisten rehellisyyden salaisuus? Chaudhary haastatteli suomalaisuuden tuntijoita, jotka kertoivat, miksi kansakuntamme on niin rehtiä, että välillä se aiheuttaa jopa kiusallisia tilanteita.
Suomalaisen rehellisyyden juuret
Chaudhary kirjoittaa luonteenpiirteen juontavan juurensa suomalaisten historiasta. Vuosisatoja Suomi oli Ruotsin vallan alaisena, ja tuolloin suomalaisuus yhdistettiin rahvaaseen väestönosaan. Vuonna 1809 Suomi siirtyi Venäjän keisarikunnan autonomiseksi osaksi. Vasta tuolloin suomalainen identiteetti alkoi muodostua ja kieli kukoistaa.
Stereotyyppisen suomalaisen kuvaksi muodostui tuikea, vaatimaton, ahkera ja Jumalan sanaa totteleva henkilö, joka selviää kohtaamistaan vaikeuksista, kirjallisuusagentti Urpu Strellman sanoo BBC:lle.
– Nämä piirteet liittyvät läheisesti rehellisyyteen.
Asenne auttoi nuorta kansakuntaa kasvamaan ja selviämään maaseutumaisessa maassa läpi synkkien ja pitkien talvien. Edelleen puhutaan suomalaisesta sisusta.
Kristinuskollakin uskotaan olevan olleen vaikutusta suomalaisten rehellisyyteen. Väestön koulutus ja kirjapaino auttoivat oppimaan oman toiminnan itsearviointia ja rehellisyyden arvostamista.
Pieni väestö saa varomaan sanomisiaan
Satojen vuosien takaiset opit näkyvät suomalaisten toiminnassa edelleen. Rehellisyyttä arvostetaan niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Valtion uskotaan yleisesti toimivan kansalaisten edun vuoksi ja Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneita maita. Suomalaiset ovat onnellisia veronmaksajia, sillä tiedämme, että veroeurot käytetään yhteiseen hyvään, esimerkiksi terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Suomalaisten rehellisyys on todennäköisesti osin seurausta myös väestön pienestä koosta. Kun ihmisiä on verrattain vähän, on todennäköistä, että yhteisiä tuttuja löytyy.
– Jos suomalainen pitää sinua epäluotettavana, voit ajatella sen sillan polttamisen johtavan myös muiden siltojen palamiseen, Helsingissä asuva yrittäjä Gokul Srinivasan sanoo BBC:lle.
Lue myös: Kuinka olla onnellinen? Onnellisuusprofessorin 15 neuvoa parempaan arkeen – nämä vinkit voivat muuttaa elämäsi suunnan!
Lue myös: Rachel kokeili "suomalaisen onnen salaisuuksia" – näin viikon testissä kävi: "Suomalaiset tietävät, miten talvista iltaa vietetään oikein"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähde: BBC