Maailman suurin jäävuori on jälleen liikkeellä. Muutaman viikon Antarktiksen reunamilla loikoiltuaan se on jälleen alkanut ajelehtia vauhdilla.
Yli kaksi kertaa Lontoon kokoinen jäävuori, joka tunnetaan nimellä A23a, irtaantui Etelämantereen rannikolta jo vuonna 1986, mutta se on vasta hiljattain aloittanut suuren vaelluksensa.
Se oli yli 30 vuoden ajan juuttunut tiukasti Weddellinmeren pohjamutiin ja pysyi siellä paikoillaan kuin jääsaari.
Vuoteen 2020 asti kestäneen asteittaisen sulamisen ansiosta jäävuori pääsi jälleen kellumaan ja liikkumaan. Aluksi se liikkui hitaasti, kunnes virtaukset ja tuulet veivät sen pohjoiseen kohti lämpimämpää ilmaa ja lämpimämpiä vesiä.
Se tulee pirstoutumaan ja sulamaan olemattomiin muutamassa kuukaudessa.
Tällä hetkellä jättiläismäinen jäävuori ajelehtii 60. leveyspiiriä pitkin, lähellä Etelä-Orkneysaaria, noin 700 kilometriä koilliseen Etelämantereen niemimaan kärjestä.
Hajoamisprosessi on jo nähtävissä satelliittikuvissa ja joka päivä suuria palasia putoaa mereen.
Tuulten, valtameren rintamien ja pyörteiden vuorovaikutus määrittää A23a:n tarkan kurssin tulevien viikkojen aikana. Monet jäävuorista kulkevat lopulta Etelä-Georgian ohi, noin 650 kilometriä koilliseen sen nykyisestä sijainnista.
Näyttää siltä, että monet jäävuoret menevät Britannian merentakaisella alueelle kuolemaan.
Jättikokoinen jäävuori
A23a:n kokoa voi olla vaikea käsittää täysin. Kun Euroopan avaruusjärjestön CryoSat-2-lennolla työskentelevät tutkijat käyttivät avaruusaluksen tutkakorkeusmittaria jäävuoren ympärysmitan arvioimiseksi, he havaitsivat sen keskimääräiseksi paksuudeksi hieman yli 280 metriä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Lontoon Shard, Länsi-Euroopan korkein pilvenpiirtäjä, on 310 metriä korkea.
Vaikka sen koko pienenee päivä päivältä, on valtava jäävuori edelleen noin 3 800 neliökilometrin kokoinen. Se on esimerkiksi suurempi kuin 29 maata, mukaan lukien Luxemburg, Bahrain ja Singapore.
Voimakkaat aallot leikkaavat vuoren seinämiä ja muovaavat valtavia luolia ja kaaria.
Sulamisvesi kerääntyy jäävuoren pintaan, valuu halkeamiin ja pakottaa halkeamat yhä syvemmälle, kunnes ne murtuvat pohjaan asti.
Myöhemmin tänä vuonna saattaa tulla piste, jolloin se, mitä A23a muuttuu mössöksi mereen.
A23a:lla on kuitenkin perintönsä. Kuten kaikki suuret jäätiköt, sen asteittainen sulaminen levittää mineraalipölyä, joka oli jäässä silloin, kun se oli vielä osa jäätikköä. Avomerellä tämä pöly on ravinteiden lähde eliöille, jotka muodostavat valtamerten ravintoketjujen perustan.
Lue lisää: Maailman ilmatieteen järjestö: Viime vuosikymmen mittaushistorian kuumin – "Maapallo lähettää hätäviestiä"
Maailman eteläisin tukiasema aloitti toimintansa