Yhdysvaltalaisjohtaja keskusteli virkaa tekeväksi presidentiksi nousseen pääministeri Hanin kanssa. Han astui tehtävään presidentti Yoonin virkasyytteen jälkeen.
Presidentti Joe Biden painotti Yhdysvaltain ja Etelä-Korean välisen suhteen vahvuutta puhuessaan puhelimessa Etelä-Korean virkaa tekevän presidentin, pääministeri Han Duck-soon kanssa. Han nousi presidentin tehtävään sen jälkeen, kun presidentti Yoon Suk-yeol päätettiin asettaa virkasyytteeseen.
Valkoisen talon mukaan Biden ilmaisi luottamustaan siihen, että maiden välinen liitto pysyy rauhan ja vaurauden tukipilarina indopasifisella alueella Hanin aikana.
– Presidentti Biden ilmaisi arvostavansa demokratian ja oikeusvaltion kestävyyttä Korean tasavallassa ja vahvisti Yhdysvaltain rautaisen sitoutumisen Korean tasavallan kansaa kohtaan, Valkoinen talo sanoi käyttäen Etelä-Koreasta maan virallista nimeä.
Etelä-Korean päättäjät äänestivät lauantaina sen puolesta, että Yoon asetettaisiin virkasyytteeseen maata kuohuttaneen poikkeustilafiaskon vuoksi.
Lue myös: Etelä-Korean presidentti asetetaan virkasyytteeseen
Yoon selvisi viime viikolla järjestetystä ensimmäisestä virkasyyteäänestyksestä niukasti. Lauantaina järjestetyssä toisessa äänestyksessä virkasyyte sai sen sijaan vaadittavan kahden kolmasosan enemmistön taakseen.
Toisella kertaa kaikki parlamentin jäsenet osallistuivat äänestykseen. Edellisessä äänestyksessä suurin osa hallituspuolueen edustajista poistui salista.
Han on astunut presidentin saappaisiin sillä välin, kun perustuslakituomioistuin harkitsee tulisiko Yoon erottaa tehtävästä pysyvästi.
Lue myös: Pohjois-Korea voi yrittää hyötyä etelänaapurin kaaoksesta – "Kyllä he varmasti myhäilevät"
Poliisilla oma tutkintansa Yoonista
Virkasyytteen taustalla on viimeviikkoinen selkkaus, jossa Yoon julisti maahan yllättäen poikkeustilan. Kyseinen voimatoimi ei ollut Etelä-Koreassa voimassa yli 40 vuoteen. Poikkeustila ehti olla voimassa vain tunteja ennen kuin parlamentti kumosi sen, vaikka Yoon oli lähettänyt sotilaita parlamenttiin estämään äänestystä. Parlamentin päätöksen jälkeen Yoon perui poikkeustilan.
Syynä presidentin toimintaan on pidetty ennen kaikkea sitä, että oppositio on pystynyt tehokkaasti estämään Yoonin esittämiä poliittisia hankkeita. Enemmistöä parlamentissa pitävän opposition ja epäsuosittuna presidenttinä pidetyn Yoonin välejä onkin kuvailtu tulehtuneiksi. Yoon syytti poikkeustilaa julistaessaan oppositiota valtion vastaisista toimista ja vehkeilystä Pohjois-Korean kanssa, kuitenkaan osoittamatta todisteita vehkeilystä.
Virkasyyte koskee kapinaa ja perustuslaillisen järjestyksen horjuttamista.
Virkasyytemenettelyn lisäksi poliisilla on käynnissä oma tutkintansa presidentin epäillystä kapinan organisoinnista.
Edellisen kerran Etelä-Korean presidentti kaatui virkarikossyytteeseen vuonna 2016, kun Park Geun-hye sai syytteen lahjusten vastaanottamisesta. Perustuslakituomioistuin vahvisti syytteen seuraavana vuonna, ja Park sai myöhemmin 20 vuoden vankeustuomion, josta hänet kuitenkin armahdettiin vuonna 2021.
2:02
Katso videolta, miksi kansalaiset pitävät virkasyytteen vaatimista ja mielenosoittamista Etelä-Koreassa tärkeänä.