Etelä-Koreassa vaatimukset presidentti Yoon Suk-yeolin eroamiseksi voimistuvat. Presidentti julisti maahan eilen poikkeustilan, joka kuitenkin peruttiin melko pian. Oppositio ajaa virkarikossyytettä ja myös kansalaiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltään.
Etelä-Korea ajautui poliittiseen kaaokseen tiistaina, kun presidentti Yoon Suk-yeol julisti maahan poikkeustilan. Sen myötä muun muassa puolueiden toiminta olisi kielletty ja media otettu armeijan valvontaan. Julkiset kokoontumiset olisi kielletty.
Lue myös: Helikopterijoukot ja aidan yli kiipeävä oppositiojohtaja – tältä näytti poliittinen kaaos Etelä-Koreassa
Poikkeustilaa kesti lopulta vain joitakin tunteja, kun presidentti taipui lopettamaan sen parlamentin vaatimuksesta.
Keskiviikkona oppositioon kuuluva Demokraattinen puolue aloitti menettelyn presidentin asettamisesta virkasyytteeseen.
Pattitilanteeseen päätyminen ei epätavallista
Presidentin julistus oli seurausta hallituksen ja opposition äärimmilleen kärjistyneistä väleistä maan budjetin käsittelyn yhteydessä. Lisäksi Yoon syytti oppositiota vehkeilystä Pohjois-Korean kanssa, mutta ei esittänyt siitä mitään todisteita.
Etelä-Koreaan perehtynyt väitöskirjatutkija Katri Kauhanen Turun yliopistosta sanoo, ettei jännitteinen tilanne ole mitenkään epätavallinen maan poliittisessa järjestelmässä.
– Vaalien rytmi on sellainen, että presidenttikauden puolivälissä on parlamenttivaalit. Usein on käynyt niin, että oppositio voittaa parlamenttivaalit, jolloin syntyy helposti pattitilanne presidentin ja parlamentin ollessa eri linjoilla, Kauhanen toteaa.
Lue myös: Etelä-Korean presidentti julisti maahan poikkeustilan – parlamentti kumosi
Parlamentti saattaa äänestää virkasyytteen nostamisesta aikaisintaan perjantaina. Kauhanen arvioi, että todennäköisesti Yoon kaatuu virkasyytteeseen.
Mutta vaikka hän siitä selviäisi, ovat Yoonin päivät presidenttinä silti luetut.
– On päivänselvää, että eteläkorealaiset lähtevät kaduille osoittamaan mieltään tämän asian takia.
– Viime yön tapahtumat osoittivat sen, että kansalaiset ovat pöyristyneitä tällaisesta toimenpiteestä ja sitä mieltä, että ei heidän demokratiaansa voi tällä lailla mennä puuttumaan.
Erovaatimuksia tulee myös maan suurimmalta ammattiliitolta, joka on kehottanut jäseniään yleislakkoon, kunnes presidentti eroaa.
Toistaiseksi paikkansa on tarjoutunut jättämään vain puolustusministeri Kim Yong-hyun, jota vastaan myös ajetaan syytettä eilisen tapahtumista.
Pohjois-Korea voi yrittää hyötyä tilanteesta
Etelä-Korea on Aasian vakaimpia demokratioita, vaikka kansanvallasta on voinut sen osalta puhua vasta reilun 30 vuoden ajan.
Ydinaseilla uhittelevaan naapuriinsa, kommunistidiktatuuri Pohjois-Koreaan verrattuna se on kuitenkin mallivaltio.
Jää nähtäväksi, tekeekö Pohjois-Korea esimerkiksi uusia asekokeita etelänaapurin epävakauden hetkellä. Katri Kauhanen sanoo, että maa voi yrittää hyötyä tilanteesta ainakin propagandamielessä.
– Kyllä he varmasti myhäilevät mielessään, että Etelä-Korea osoitti tällaista heikkoutta.
– Presidentti Yoon ehkä ajatteli osoittavansa Pohjois-Korealle oman maansa sotilasmahtia aktivoimalla armeijan. Lopputulos oli kuitenkin sellainen, että lähinnä tämä näyttäytyy heikkoutena.