Britannian konservatiivipuolueen puheenjohtajavaalien ennakkosuosikki Boris Johnson ei BBC:lle antamassaan haastattelussa osannut kertoa omalle brexit-varasuunnitelmalleen tärkeän GATT-sopimuksen artikla 24:n koko sisältöä.
Johnson toisti haastattelussa väitteensä, että kovan brexitin toteutuessa Britannia ja EU-alue voivat kyseisen artiklan avulla jatkaa nykymuotoista vapaata kauppaa siihen asti, että uudesta vapaakauppasopimuksesta on päästy sopuun.
BBC:n haastattelija Andrew Neil tiedusteli Johnsonilta sitä, tietääkö hän kyseisen artiklan koko sisältöä. Lopulta Johnson myönsi, ettei tiennyt.
GATT on vuonna 1947 sovittu kansainvälisen kaupan sopimus, jonka pohjalle rakennettiin vuonna 1995 perustettu Maailman kauppajärjestö (WTO). GATT:n vanha sopimusteksti on yhä voimassa WTO:n järjestelmässä.
Kovan brexitin kannattajat ovat ottaneet vanhan sopimustekstin poliittiseksi lyömäaseekseen. Heidän mukaansa sopimus turvaisi tuontitullittoman kaupan jatkumisen myös siinä tapauksessa, että Britannia rysähtää ulos EU:sta ilman sopimusta.
Kauppasopimuksen asiantuntijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Britannian keskuspankin pääjohtaja Mark Carney kertoi BBC:lle kesäkuussa, että artikla pätee vain tilanteessa, jossa sopimuksen pääpiirteistä on jo sovittu. Sitä ei siis voisi soveltaa kovan brexitin kaltaiseen tilanteeseen, jossa sopimusta ei ole olemassa tai sen solmimisessa on epäonnistuttu.
Myös maailman kauppajärjestö WTO ja EU ovat vahvistaneet, ettei artikla päde kovaan brexitiin, kertoo Bloomberg.