Ruotsin ja Yhdysvaltain merkitys Suomen ulkomaankaupassa on kasvanut – Kiinan osuus vähenee

Yritysten maksujen osuus kaikista dataan kerätyistä maksuista on 98 prosenttia.

OP-ryhmän julkaisemat tiedot ovat alkuvuodelta 2024, tammikuun ja toukokuun väliseltä tarkastelujaksolta.

Dataan on kerätty yritysten ja kuluttajien OP:n kautta lähettämiä ja vastaanottamia kansainvälisiä maksuja, mutta siinä ei ole otettu huomioon OP-ryhmän omaan finanssitoimintaan ja suuriin instituutioihin liittyvää rahaliikennettä. 

OP myös toteaa, että tilasto on ulkomaankaupan kehitystä arvioitaessa ennen kaikkea suuntaa-antava.

Lue myös: Ministeri Tavio Politicolle: "Meidän pitäisi jatkaa kauppaa Israelin kanssa"

Ruotsin merkitys on kasvanut

Maksuja on pankkiryhmän mukaan tullut kaikkiaan 206 eri maasta, vaikka YK tunnustaa vain 193 itsenäistä valtiota.

OP:n maksuliikennepalveluiden johtaja Antti Karhu kertoo STT:lle sähköpostitse luvun selittyvän sillä, että kansainvälisessä kaupassa maakoodeja on enemmän kuin varsinaisia valtioita.

Eniten maksuja suomalaisyrityksille on tullut Britanniasta, joka on sijoittunut tilastoissa korkealle aiemminkin. 

Maa oli koko vuoden 2023 tarkastelujaksolla eniten maksuja lähettäneiden joukossa ykkösenä. 

Vaikka vuonna 2020 toimeenpannun brexitin epäiltiin alun perin vaikuttavan Suomen ja Britannian välisen kaupan määrään, ei näin kuitenkaan ole lopulta käynyt.

Toiseksi vientitilastoissa tuli Ruotsi, joka kiilasi aiemmin hopeapaikkaa pitäneen Saksan ohi. Lisäksi Yhdysvalloista saapuvien maksujen määrä on tiedotteen mukaan alkuvuodesta lisääntynyt.

Lue myös: Näin vaarallinen on Kiina-tilauksesi matka Shanghaista Helsinkiin –  laivan lisäksi koko maailmantalous voi keikahtaa

Lakkoilu on vähentänyt vientiä

Vuonna 2023 sen sijaan eniten maksuja Suomesta lähti Saksaan. 

Toisena tulivat Ruotsi, Yhdysvallat, Alankomaat sekä Britannia. 

Tilastoihin perustuvan tulkinnan mukaan Yhdysvaltain merkitys nimenomaan vientikumppanina on kasvanut.

OP-ryhmän mukaan tilastossa ei voida nähdä yhtä merkittäviä muutoksia kuin vientimaita koskevissa luvuissa, mutta Ruotsin voi nähdä kasvattaneen merkitystään viennin lisäksi myös tuontitilastoissa. 

Sen sijaan Kiinaan on lähtenyt maksuja aikaisempaa vähemmän, jonka perusteella OP-ryhmä arvioi suomalaisten yritysten tuonnin maasta laskeneen.

Karhu kertoo, että tuonnin lisäksi myös Kiinaan suuntautuva vienti on vähentynyt suhteessa enemmän kuin vienti muihin maihin.

Tänä vuonna koettua laskua selittävät varsinkin satamalakot. Niiden seurauksena koko vienti Suomesta väheni tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana 16,8 prosenttia, mutta Kiinan kohdalla luku oli 20 prosentin luokkaa.

Lue myös: Näin vaarallinen on Kiina-tilauksesi matka Shanghaista Helsinkiin –  laivan lisäksi koko maailmantalous voi keikahtaa