Punkkien levittämät taudit, borrelioosi ja TBE eli puutiaisaivotulehdus, eroavat selvästi toisistaan. Toisesta selviää antibioottikuurilla, kun taas toiseen tepsii vain rokote.
Punkkeja eli puutiaisia on maailmassa satoja eri lajeja ja Suomessa niistä esiintyy muutamia. Monet lajit voivat levittää mikrobeja, jotka saattavat aiheuttaa vakavia sairauksia. Sama punkki voi kantaa sekä borrelia-bakteeria että TBE-virusta, joka aiheuttaa vakavaa puutiaisaivotulehdusta.
Vakavalta puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua rokottautumalla, mutta sen hoitoon ei ole olemassa lääkettä. Borrelioosia vastaan taas ei voi suojautua rokottautumalla, mutta borrelioosia voidaan hoitaa antibiootein.
Ahvenanmaalla eniten
Suomessa TBE-virusta on eniten Ahvenanmaalla. Sitä on myös Turun saaristossa, eräillä alueilla Kaakkois-Suomessa ja Kokkolan seudulla sekä Isosaaressa Helsingin edustalla. Uusia TBE-alueita ovat Simo ja Kotka.
Viime vuosina puutiaisaivotulehdukseen on Suomessa sairastunut 30–40 henkilöä vuodessa, joista noin kymmenen Ahvenanmaalla. Lisäksi vuosittain sairastuu noin kymmenen ruotsalaisturistia käytyään Ahvenanmaalla. Riskialueilla vain muutama prosentti punkeista on TBE-viruksen kantajia.
Toisin kuin borrelioosi TBE-virus tarttuu punkista ihmiseen muutamassa minuutissa siitä, kun virusta kantava punkki puree ihmistä. Punkin irrottaminen ei siis välttämättä estä puutiaisaivotulehdustartuntaa.
Puutiaisaivotulehduksen saaneelle kehittyy noin yhden tai kahden viikon kuluttua tartunnasta flunssankaltaisia oireita, kuten lievää kuumetta sekä päänsärkyä ja nivelsärkyä. Vaivat kestävät noin viikon, minkä jälkeen useimmat sairastuneet paranevat ja saavat elinikäisen immuniteetin.
Joka kolmannella virus menee aivoihin
Noin kolmanneksella oireita saaneista virus tunkeutuu aivoihin ja aivokalvoihin. Heidän yleistilansa heikkenee tai heille kehittyy lisää oireita, kuten korkeaa kuumetta, niskan jäykkyyttä tai huimausta. He tarvitsevat välitöntä hoitoa. Diagnoosi tehdään verinäytteestä ja selkäydinnesteestä.
Mitään parantavaa lääkettä puutiaisaivotulehdukseen ei kuitenkaan ole, ja toipilasaika on usein pitkä. Kuolleisuus aivotulehdukseen sairastuneista on pieni, noin puolesta prosentista yhteen prosenttiin, mutta noin 40 prosenttia aivotulehduksen saaneista saa pysyviä vaurioita kuten muisti- ja tasapainohäiriöitä, päänsärkyä, kuulon heikkenemistä, keskittymisvaikeuksia tai halvauksia.
Borrelioosi huomattavasti yleisempi
Borrelioosi eli Lymen tauti on huomattavasti yleisempi kuin puutiaisaivotulehdus. Suomessa ei ole virallisia tilastoja borrelioosi-tartunnan saaneista, mutta niitä arvellaan olevan tuhansia vuosittain.
Usein kestää useita tunteja, jopa vuorokauden ajan, ennen kuin punkin suolistossa oleva borrelia-bakteeri siirtyy ihmiseen. Mitä varhemmin punkki havaitaan ja poistetaan, sitä pienempi on borrelioosin tartuntariski.
Tavallisin borrelioosi-tartunnan merkki on puremakohtaan ilmaantuva laajeneva punoittava ihottuma, joka laajenee yli viiden sentin alueelle ja joka ilmaantuu 1–4 viikon kuluttua punkinpuremasta. Jos iho punoittaa tai saat muita oireita punkinpureman jälkeen, on hakeuduttava lääkäriin.
Diagnoosi tehdään taustatietojen ja lääkärintutkimuksen perusteella. Jos lääkäri epäilee, että bakteeri on levinnyt iholta, se voidaan todeta verinäytteestä. Joskus oireina voi olla myös kuumetta, väsymystä tai muuta sairauden tunnetta.
Myös borrelioosi voi aiheuttaa oireita keskushermostossa, nivelissä ja yksittäistapauksissa sydämessä. Hermosto-oireet voivat olla epämääräisiä kuten päänsärkyä, pahoinvointia tai käsivarsi-, jalka- tai selkäkipuja. Joskus varsinkin lapsilla voi ilmetä toispuoleista kasvohalvausta. Jos bakteeri iskee yksittäiseen niveleen, esiintyy toistuvasti kipuja ja turvotusta. Borrelioosi voidaan kuitenkin hoitaa antibiooteilla.
Lähde: Pfizer Suomi