Venäjä kärsii Ukrainassa "kriittisestä" maahyökkäysohjusten puutteesta, arvioi Britannian puolustusministeriö tiedusteluraportissaan.
Kompensoidakseen maahyökkäysohjusten puutetta, on Venäjä lisännyt ilmatorjuntaohjusten käyttöä maakohteita vastaan, Britannia katsoo.
Tämä ei ole aivan niin onneton idea kuin miltä se voi kuulostaa, sillä vaikka Venäjän ilmatorjuntaohjukset nimensä mukaisesti on suunniteltu käytettäväksi lentäviä kohteita vastaan, voidaan niillä jossain määrin onnistuneesti iskeä myös maamaaleihin.
– Näissä aseissa on varsin pieni taistelukärki. Ne voivat olla merkittävä uhka avoimessa maastossa oleville joukoille tai kevyille rakennuksille, mutta ne eivät todennäköisesti pysty läpäisemään vahvistettuja rakenteita, brittiministeriö toteaa.
– On hyvin mahdollista, että nämä ohjukset eivät osu tarkoitettuihin kohteisiinsa ja aiheuttavat siviilitappiota. Ilmatorjuntaohjuksia ei ole optimoitu tällaisiin tehtäviin ja miehistöillä on (maakohteita vastaan ampumiseen) vain vähän koulutusta, puolustusministeriö jatkaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Venäjä-tuntijan mukaan Kreml ei luota armeijaansa: "Putinilla ei ole yhtään älykästä kenraalia – sellainen ei selviäisi järjestelmässä"
Ukrainan tiedustelu väitti torstaina, että Venäjä on käyttänyt 55–60 prosenttia niistä korkean tarkkuusluokan ohjuksista, jotka sillä on ollut käytössään, kirjoittaa puolestaan amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War.
Venäjä on käyttänyt tarkoiksi laskettuja Kh-101-, Kh-55-, Iskander- ja Kalibr -ohjuksia viime aikoina harvemmin, sanoi ukrainalaistiedustelun tiedottaja Vadym Skibitksy. Hän väitti tämän johtuvan osin länsimaiden Venäjän-vastaisista pakotteista, jotka ovat hankaloittaneen ohjuksiin tarvittavien komponenttien hankkimista.
Asiantuntija: Tykistön tulevaisuudessa siintää ammuspula
Varsin vähäisestä sotamenestyksestään Kreml on saanut pitkälti kiittää Venäjän runsaslukuista ja ahkerasti tulittanutta tykistöä, jonka tulen alle joutuminen on usein pakottanut ukrainalaisjoukot vetäytymään.
Tykistölläkin voi pian olla ongelmia, arvioi Venäjän tuntija ja sotaekspertti Pavel Luzin riippumattomalle venäläismedialle Novaja gazetalle antamassaan haastattelussa.
– Jos Venäjä jatkaa tykistöllä ampumista tällä tahdilla, niin vuoden loppuun mennessä heillä tulee olemaan ammuspula. Neuvostoliiton aikaiset varastot eivät ole pohjattomia, Luzin sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Venäjä houkuttelee muhkeilla summilla: Näin paljon venäläinen sopimussotilas voi tienata Ukrainan sodassa
Luzin myös huomauttaa, että neuvostovarastojen ammuksia on mennyt vuosikymmenten varrella huonoon kuntoon ja niitä on käytetty runsaasti myös Tshetshenian sodissa.
Venäjän kyky valmistaa uusia ammuksia on "hyvin rajoittunut", Luzin väittää.
Luzinin mukaan Venäjä aloitti vuonna 2014 uuden ohjelman, jonka tarkoituksena oli uusia ammusvarastoja. Hän arvioi, että vuosittain noin 570 000 erilaista ammusta huollettiin ja noin miljoona uutta valmistettiin.
– Venäjän armeijalla oli Ukrainaan hyökätessään noin 15 miljoonaa tykinammusta ja nyt he ovat käyttäneet niistä 6–7 miljoonaa, jos uskomme heidän antamiaan lukuja, Luzin sanoo.
Lue myös: Venäjän panssarinyrkki on osoittautunut panssarilapaseksi – ovatko Suomenkin miljoonien eurojen Leopard-tankit romurautaa?
7:20