Brittitiedustelu: Venäjän teot osoittavat, että se pelkää Ukrainan pystyvän suureen läpimurtoon

Kesästä 2022 alkaen Venäjä on rakentanut kattavimmat puolustuslinjat, joita maailmassa on nähty moneen vuosikymmeneen, arvioi Britannian puolustusministeriö tiedustelupäivityksessään.

Satelliittikuvat ovat näyttäneet Venäjän rakentaneen puolustuslinjoja eritoten Etelä-Ukrainaan, jonne Ukrainan odotetun vastahyökkäyksen uskotaan todennäköisimmin suuntautuvan.

– Nämä puolustuslinjat eivät ole vain lähellä nykyistä etulinjaa, vaan niitä on kaivettu myös syvälle Venäjän hallitsemille alueille, brittiministeriö toteaa.

– Puolustuslinjat alleviivaavat Venäjän johdon syvää huolta siitä, että Ukraina saattaa pystyä suureen läpimurtoon, Britannia katsoo.

Ukrainan odotetun vastahyökkäyksen on ennakoitu alkavan keväällä tai alkukesästä. Sen todennäköisin suunta on Etelä-Ukraina, mutta sotilasasiantuntijat eivät ole sulkeneet pois Itä-Ukrainaankaan suuntautuvan hyökkäyksen mahdollisuutta.

Analyytikkojen voidaan katsoa pelanneen tässä asiassa varman päälle, sillä Venäjän ja Ukrainan välinen rintamalinja kattaa Etelä- ja Itä-Ukrainan.

Ukrainan kannalta todennäköisesti houkuttelevin vaihtoehto olisi iskeä syvä kiila Melitopolin ja Mariupolin väliselle alueelle. Näin Ukraina löisi Venäjän armeijan kahtia, maasilta Krimille katkeaisi ja Venäjän köhinyt logistiikka saisi jättimäisen palan pureskeltavakseen.

Idean ongelma on sen itsestäänselvyys. Sotahistoriaa saa selata pitkään ja hartaasti, jotta löytää sodanjohdon, joka ei haaveile vastapuolen rintaman halkaisusta. Julkistettujen satelliittikuvien perusteella venäläisten linnoitteet ovat vahvimmillaan juuri Melitopolin ja Mariupolin välisellä lohkolla.

Krimilläkin puolustusta

Venäjän tiedetään rakentaneen puolustuslinjoja myös esimerkiksi Krimille, jonne on nykyisestä rintamalinjasta vähintään 60 kilometrin matka. Näillä kohdin Venäjän ja Ukrainan joukkojen välissä on Dneprjoki, jonka ylittäminen on armeijalle kuin armeijalle merkittävä haaste.

Ukrainan on raportoitu viime aikoina tehneen pistohyökkäyksiä Dneprin yli, mutta iskujen mittakaava on mitä ilmeisemmin ollut varsin vaatimaton. Hätäisimmissä arvioissa tämän katsottiin jo aloittaneen Ukrainan vastahyökkäyksen.

Venäjä lisäksi väitti Ukrainan pommittaneen tykistöllään raskaasti Nova Kakhovkan kaupunkia, joka sijaitsee Venäjän miehittämällä Dneprin itärannalla.

Kiova on julkisesti myöntänyt valmistelevansa vastahyökkäystä, minkä lisäksi esimerkki presidentti Volodymyr Zelenskyi on todennut hyökkäyksen olevan tulossa.

Ukrainalaisviranomaisten kommentteihin on varsinkin nyt syytä kuitenkin suhtautua kriittisesti, sillä maa eittämättä tulee tekemään kaikkensa, jotta vastahyökkäys pystyisi edes jonkinasteiseen yllätykseen.

Osa puolustuslinjoista on propagandaa

Venäjä on myös kaivanut satoja kilometrejä juoksuhautoja Venäjän kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolelle Belgorodin ja Kurskin alueille, Britannia kirjoittaa. Belgorod ja Kursk sijaitsevat Itä-Ukrainan pohjoiseen.

– Jotkut paikalliset komentajat ja siviilihallinnon johtajat ovat kuitenkin todennäköisesti määränneet tiettyjä puolustuslinjoja rakennettavaksi siksi, että he yrittävät edistää Venäjän virallista tarinaa siitä, että Ukraina ja puolustusliitto Nato uhkaavat Venäjää, Britannia toteaa tiedustelupäivityksessään.

Venäjän sotapropaganda on toistuvasti väittänyt, että Venäjä käy Ukrainassa taistelua, joka uhkaa sen olemassaoloa. Tästä huolimatta Venäjä käyttää sodasta yhä nimitystä "erikoisoperaatio".

Keskeistä Venäjän sotapropagandassa on Naton roolin korostaminen. Vipuvartena Kreml on käyttänyt esimerkiksi Ukrainan saamaa länsikalustoa, joka on käynyt raskaammaksi ja monilukuisammaksi sodan mittaan.

Lue myös:

    Uusimmat