Pienelle lehtikioskille Antibesin ja Juan les Pinsin kaksoiskaupungissa, Etelä-Ranskassa, oli syntynyt jonoa jo ennen aamuseitsemää. Ulkona oli pimeää ja vaivaiset noin neljä astetta lämmintä, mutta se ei läsnäolijoita haitannut.
0:37
– Haen lehden isälleni, yksi jonottajista kertoi.
– Isä meinaa tilatakin Charlie Hebdon. Lehti tarvitsee nyt tukea.
– Kaikkien pitää tilata Charlie Hebdo. Minä tilasin jo! toinen jonottaja tiedotti.
Kauppiaalle tämä oli erityinen päivä.
– Tämä kaikki ei ole meille vaan Charlie Hebdolle. Näin he voivat jatkaa toimintaansa, mikä on hyvä, kauppiaat Alexandre Manigrasso ja Giovanni Carbini totesivat. Vaikka lehtiä myytiin vain yksi per henkilö, ne loppuivat jo pian seitsemän jälkeen.
Tämä kaikki ei ole meille vaan Charlie Hebdolle, kauppiaat Alexandre Manigrasso ja Giovanni Carbini totesivat.
"Olen ihan kananlihalla"
Kymmenet ihmiset odottivat Antibesin keskustan päälehtikaupan avaamista ennen puolta kahdeksaa. Kun ovi aukesi, jonottajat ryntäsivät sisään vauhdilla. Tiedossa nimittäin oli, että lehtiä oli jaossa vain 50 kappaletta.
– Minä sain sen! Olen ihan kananlihalla, Valérie iloitsi.
Hänelle Cabu, yksi Charlie Hebdon menehtyneistä piirtäjistä oli tuttu jo lapsuusajoilta.
– Keskiviikkoisin odotimme aina, että mitä hän tällä kertaa on piirtänyt. On surullista, ettei hän ole täällä nyt tätä signeeraamassa.
– Minä olin täällä jo 45 minuuttia ennen aukioloaikaa, Etelä-Afrikasta Ranskaan 40 vuotta sitten muuttanut Desmond kertoi saatuaan lehden.
– Sananvapaus on minulle eteläafrikkalaisena äärimmäisen tärkeä asia, Desmond sanoo.
Osa jonottajista joutui lähtemään paikalta ilman lehteä. Huomenna on tulossa lisää, mutta se ei tuntunut moniakaan lohduttaneen.
Kello 10.30 lehdet olivat Etelä-Ranskasta loppu.