2017. Viimeinkin tunnelin pää.
Charlie Hebdo-lehden uusimman numeron kannessa mies katsoo pyssyn piippuun hölmistyneen iloisena. Toisessa päässä tähtää kalju, parrakas, valkoasuinen mies, jonka maallikko tunnistaa islamistiksi.
Ranskalaisen satiirilehden, Charlie Hebdon toimitukseen tehdystä iskusta tulee tällä viikolla kuluneeksi kaksi vuotta. Keskiviikkona ilmestynyt erikoisnumero muistuttaa, ettei sellaista aihetta ole, josta lehti ei uskaltaisi vääntää vitsiä.
Isku Charlie Hebdon toimitukseen 7.1.2015 oli alkusysäys Ranskaa kohdanneiden terrori-iskujen aallolle: saman vuoden marraskuussa terroristit hyökkäsivät Pariisin ulkoterasseille ja konserttisaliin. Sitten, heinäkuun kansallispäivänä 2016 oli vuorossa Nizzan ikoninen Promenade des Anglais ja juhlivat perheet. Näissä terrori-iskuissa menehtyi 238 ihmistä.
Ajojahtia seurattiin suorana televisiosta
Koko maailmaa järkyttäneenä tammikuisena aamupäivänä Charlie Hebdo -lehdessä oli käynnissä toimituskokous. Paikalla olivat lehden nimekkäimmät tekijät ja sananvapauden puolustajat, pilapiirtäjät Cabu, Charb, Honoré, Tignous ja Wolinski.
Hyökkääjät pakenivat, ja alkoi päiviä kestänyt ajojahti, jota seurattiin Ranskassa suorana televisiosta. Vain paria päivää myöhemmin terrorismin kohteeksi joutui vielä juutalainen Hypercacher -kauppa ja sen asiakkaat Pariisissa. Amedy Coulibalyn hyökkäyksessä kuoli viisi ihmistä.
Lehteen tehdyn iskun seurauksena sosiaalisessa mediassa syntyi sananvapautta puolustava #JeSuisCharlie –liike, slogan, jota on sittemmin hyödynnetty usean terrori-iskun kohdalla.
Rampautunut Charlie Hebdon toimitus muutti iskun jälkeen ranskalaisen Libération -lehden tiloihin. Työ jatkui, ja jo viikon kuluttua hyökkäyksestä kioskeihin ilmestyi uusi numero, jonka vihreässä kannessa oli profeetta Muhammedin kuva. “Kaikki on annettu anteeksi”, se otsikoi. Kädessään Muhammedilla oli kyltti, jossa luki ”Je suis Charlie”.
Ensimmäistä, iskuja seurannutta lehteä painettiin kolme miljoonaa kappaletta normaalin 60 000 sijasta. Tukensa lehdelle osoittaneet ranskalaiset kerääntyivät aamuvarhaisella kioskeilleen jonottamaan omaa kappalettaan.
Nyt lehteä tehdään salaisessa paikassa
Nyt Charlie Hebdoa tehdään uudessa, salaisessa osoitteessa Pariisissa, laajojen turvajärjestelyjen ympäröimänä. Charlie Hebdoa pidetään yhä äärimmäisen sananvapauden symbolina. Jokainen numero provosoi, arvostelee ja pilkkaa roisisti, kohteet vain vaihtuvat. Lehden saamat tappouhkaukset ole taaksejäänyttä elämää.
Oikeuteenkin Charlie Hebdoa haastetaan yhä säännöllisesti. Syksyllä italialainen Amatricen kaupunki järkyttyi, kun sitä kohdanneen maanjäristyksen jälkeen Charlie Hebdo kuvasi italialaiset pastan eri muotoina. Kaupunki haastoi lehden oikeuteen mm. kunnianloukkauksesta.
Joulukuun viimeisessä numerossa lehden kohteeksi joutui Venäjällä tapahtunut lento-onnettomuus. Lehden pilapiirroksessa lentokone syöksyy Mustaan mereen. Tekstissä lukee: ”Huonoja uutisia. Putin ei ollut kyydissä.” Venäjällä lehden toimet raivostuttivat.
Uusimmassa numerossa Charlie Hebdo kritisoi muun muassa intellektuelleja, jotka sanovat, ettei terrorismilla ja islamilla ole yhteyttä toisiinsa.
– Ongelma on, että kaikki uskovaiset muslimit ajattelevat, ettei uskonnolle sovi nauraa. Nämä muslimit, vaikka he eivät ole terroristeja, ajattelevat samoin kuin terroristit, sivaltaa Coco pilapiirroksessaan.
Iskujen seurauksena Charlie Hebdon menekki on kasvanut. AFP:n tietojen mukaan irtonumeroita myydään 50 000 viikossa ja tilaajia on saman verran. Ennen iskuja lukumäärä oli 30 000. Lisäksi lehden saksalainen versio alkoi ilmestyä marraskuussa.
Kahden vuoden takaista tapahtumaa muisteltiin torstaina Pariisissa. Kukkia laskettiin Charlie Hebdon entisten toimitilojen äärelle sekä vietettiin hiljainen hetki.
– On tärkeää osoittaa omaisten perheille, näyttää kärsiville, ettemme ole unohtaneet sitä, mitä tapahtui. Me emme unohda heitä, jotka jäivät, sisäministeri Bruno Le Roux totesi BFMTV-kanavalle.
Kukat laskettiin myös iskussa menehtyneen poliisin, Ahmet Merabetin kuolinpaikalle sekä Hypercacher -ruokakaupalle.