Mustalla pressulla peitetty kahdeksanmetrinen patsas seisoo uhkaavana hahmona keskellä viehättävän pikkukaupungin puistoa.
Täällä valkoisen ylivallan kannattajat ja vastamielenosoittajat ottivat elokuussa väkivaltaisesti yhteen. Nyt Charlottesvillen asukkaat pelkäävät, että levottomuudet voivat leimahtaa liekkiin vielä uudestaan.
-Valkoisen ylivallan kannattajat ovat sanoneet aikovansa palata. Tämä on ollut meille äärimmäisen traumaattista, sanoo kaupungissa 30 vuotta asunut valkoinen pastori Paul Walker.
Hän kuvailee Charlottesvilleä superliberaaliksi yliopistokaupungiksi, jossa presidentti Donald Trumpin kannattajat ovat harvassa. Nyt vasemmalle kallellaan oleva kaupunki on kuitenkin joutunut äärioikeistolaisten silmätikuksi.
Kaikki sai alkunsa patsaasta. Pressun alla ratsastaa kenraali Robert E. Lee, joka taisteli Yhdysvaltojen sisällissodassa etelävaltioiden puolella.
Kaupunki haluaa poistaa patsaan, joka symboloi monelle nykyamerikkalaiselle orjuuden ihannointia. Poistopäätös houkutteli Charlottesvilleen valkoisen ylivallan kannattajia, jotka haluavat Leen pysyvän paikallaan.
Orjuuden perintö käsittelemättä
Kaupunki peitti patsaan hätäratkaisuna väkivaltaisuuksien jälkeen, mutta se teki muistomerkistä vain entistäkin tunnetumman.
Patsaita pystytettiin rasismin kukoistaessa
-Yhdysvaltojen sisällissota päättyi vuonna 1865.
-Useimmat etelävaltioiden sotamuistomerkit pystytettiin vasta 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä.
-Tuohon aikaan monissa etelän osavaltioissa olivat voimassa rotuerottelulait.
-Ku Klux Klan -järjestö kylvi tuolloin kauhua mustien keskuudessa ja mustien lynkkaukset olivat yleisiä.
-Etelävaltioiden sotamuistomerkkien vastustajat uskovat, että muistomerkkejä pystytettiin tuohon aikaan valkoisten ylemmyyden korostamiseksi ja mustien pelottelemiseksi.
Lähde: STT
-Täällä käy ihmisiä repimässä pressua pois, Walker kertoo huolestuneena.
Kaikki vierailijat eivät ole äärioikeistoa. New Yorkin osavaltiossa asuva musta McKinseyn perhe pysähtyi seudulla matkaillessaan erikseen Charlottesvillessä, koska vanhemmat halusivat näyttää verhotun patsaan lapsilleen.
-Hätkähdin kun näin, miten iso se on. Tuli sellainen olo, että miten he kehtaavat pystyttää näin ison patsaan ihmiselle, jonka johtama armeija teki niin hirveitä tekoja meidän kansallemme, sanoo perheen isä, robottiohjelmoija Jerome McKinsey.
Myös Walker on sitä mieltä, ettei patsasta olisi pitänyt pystyttää alun perinkään. Hän huomauttaa, että se veistettiin ja tuotiin puistoon vuosikymmeniä sisällissodan päättymisen jälkeen 1920-luvulla, jolloin rasismi oli etelän osavaltioissa laajamittaista.
0:22
Walker ja McKinsey ovat yhtä mieltä siitä, että presidentti Donald Trumpin vaalikampanja ja presidenttikausi ovat tuoneet amerikkalaisen rasismin taas näkyvästi esille. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, ettei Yhdysvallat ole vieläkään päässyt yli orjuuden perinnöstään.
-Kaikki tämä kuohunta on nostanut pintaan asian, jota emme kansakuntana ole koskaan käsitelleet kunnolla, Walker sanoo.
"Jumalan lähettämä Trump"
Moni amerikkalainen on hyvin ahdistunut valkoisen ylivallan uudesta noususta, mutta Walker on toiveikas.
-Rasismi on nostanut rumaa päätään, mutta tällä kertaa se tapahtui sellaisen sukupolven aikana, jolla on kanttia käsitellä asia. Nyt molempia näkökantoja edustavat ihmiset sanovat suoraan, mitä sydämessään tuntevat, ja voimme kohdata historiankirjojen valheet.
Hänen mielestään Yhdysvallat tarvitsee korjausleikkauksen, jossa huonosti parantunut vanha haava avataan, jotta se pääsisi viimein paranemaan kunnolla. Hän uskoo prosessin olevan kivulias mutta välttämätön.
-Meidän olisi pitänyt luottaa Jumalaan, kun Trump nousi valtaan. Kenties Hän toi meille kaiken tämän hulluuden pakottaakseen meidät kohtaamaan menneisyytemme, McKinsey sanoo.
-Jos Jumala sanoo, tuokaa tänne Donald Trump, sillä meillä on käsittelemättömiä asioita - se on hyvä niin.
Charlottesvillen väkivaltaisuudet saivat alkunsa, kun joukko valkoisen ylivallan kannattajia, uusnatseja ja Ku Klux Klanin jäseniä kerääntyi kaupunkiin osoittamaan mieltään etelävaltioiden kenraalin Robert E. Leen patsaan poistamista vastaan. Paikalle saapui myös joukko vastamielenosoittajia, joista osa oli paikallisia asukkaita ja paikallisen yliopiston opiskelijoita, osa taas kauempaa tulleita. Ryhmät ottivat väkivaltaisesti yhteen ja useita loukkaantui. Yksi kuoli ja 19 haavoittui, kun ulkopaikkakuntalainen mies ajoi autolla tahallaan päin vastamielenosoittajia. Surua lisäsi se, että kaksi väkivaltaisuuksia rauhoittamaan tullutta poliisia kuoli helikopterionnettomuudessa. |
Liittovaltion poliisi FBI on kertonut aloittavansa tutkinnan Charlottesvillen tapahtumiin liittyen:
2:11
