Trumpin korvan lävistänyt laukaus jätti jäljen myös pikkukaupungin asukkaisiin – "Olin hänestä viisi riviä vasemmalle"

Sisällissodan taistelukentällä vierailevat yhdysvaltalaiset toivovat, että kansakunta on sisäistänyt historian opetukset.

Poliittinen väkivalta on ollut Yhdysvalloissa presidentinvaalien alla läsnä vahvemmin kuin pitkään aikaan. Entisen presidentin Donald Trumpin heinäkuinen salamurhayritys Butlerissa Pennsylvaniassa puhutti edelleen osavaltion länsilaidalla sijaitsevan pikkukaupungin asukkaita, kun STT vieraili paikkakunnalla lokakuussa. Joitakin tapaus järkytti henkilökohtaisesti.

– Näin sen suorana tv:stä. Minun lapseni olivat siellä. Ajattelin vain että hyvä luoja, olivatko he tulilinjalla, kertoo Butlerin keskustassa Maria Stephenson, joka on vankka Trumpin kannattaja.

– Koko juttu oli täysi farssi. Tiedän, ettei se ollut paikallisen poliisin vika. Sheriffi on hyvä tyyppi, hän on ystäväni.

Stephensonin ystävä Melanie Rogers kertoo myös järkyttyneensä ampumisesta, vaikka ei olekaan Trumpin fani ja on kallistumassa vaaleissa Kamala Harrisin kannalle.

– En pidä siitä, miten Trump on kohdellut naisia. Varmaan hän tekisi hyvää työtä joissakin asioissa, kuten myös Kamala, Rogers sanoo.

– Yhteiskuntamme pitäisi oppia keskittymään enemmän rakkauteen kuin vihaan, siihen asti meillä on sotaa ja poliittisia erimielisyyksiä ja väkivaltaa.

"Oli kunnia olla siellä"

Butlerin vieressä Armstrongin piirikunnassa asuva Mark Trimarchi, 68, kertoo olleensa itse paikalla Trumpin kampanjatilaisuudessa, jossa luoti lävisti entisen presidentin korvan.

– Olin hänestä viisi riviä vasemmalle, kun häntä ammuttiin. Olin vip-paikoilla. Kun hän käveli pois, hän meni aivan vierestäni, kertoo Trimarchi paistatellessaan päivää Butlerin pääkadulla Trump-lippis päässä.

Yksi ihminen yleisössä kuoli ja kaksi haavoittui ampujan luodeista.

– Mutta oli kunnia olla siellä ja seistä hänen (Trumpin) rinnallaan. Ihmiset olivat hyvin rauhallisia, ei syntynyt pakokauhua, kukaan ei tallonut kenenkään päälle. Kukaan ei liikkunut. Heidän piti itse asiassa sanoa meille, että paikalta olisi poistuttava.

Hän kokee pysyneensä rauhallisena, koska Jumala suojeli häntä. Trimarchi uskoo myös, että Trumpin pelastuminen oli ihme.

Nykyisin eläkkeellä oleva Trimarchi oli armeijassa Vietnamin sodan aikaan, vaikka ei joutunutkaan rintamalle. Poliittinen väkivalta huolettaa häntä vain vasemmiston suunnalta.

– Minä rakastan Herraa. En vahingoita ketään, vaikka minulle oltaisiin vihaisia tai minua vahingoitettaisiin. Trumpin tilaisuuksissa kaikki ovat ystävällisiä ja kohteliaita.

Sotia ollut tarpeeksi

Poliittisella väkivallalla on Yhdysvalloissa pitkä historia. Neljä presidenttiä on salamurhattu, ja 1860-luvulla vastakkainasettelu kärjistyi sisällissodaksi, jossa kuoli satojatuhansia ihmisiä.

Viime vuosina lisääntynyt vastakkainasettelu ja aseväkivallan suuri määrä on herättänyt jopa pelkoja uudesta sisällissodasta, ja aihe on poikinut esimerkiksi elokuvan.

STT kävi Pennsylvanian eteläosassa Gettysburgissa, jossa käytiin vuonna 1863 sisällissodan verisin taistelu – yhteenlaskettuja miestappioita kertyi kolmessa päivässä noin 51 000. Yhdysvaltojen eli pohjoisvaltioiden voittoon konfederaatiosta eli etelävaltioista päättynyttä taistelua pidetään myös sodan käännekohtana, joka lopulta johti pohjoisen voittoon ja orjuuden lakkauttamiseen koko maassa.

Nykyisin Gettysburgin taistelukenttä on kansallispuisto ja suosittu matkailukohde.

Vierailulle Gettysburgiin aurinkoisena lokakuun päivänä tulleet Kim Dunn ja Anthony Munoz ovat Trumpin kannattajia Pohjois-Carolinasta. He eivät ole huolissaan siitä, että Yhdysvaltain nykyinen vastakkainasettelu kärjistyisi aseelliseksi konfliktiksi.

– Se on enemmänkin ideologista sotaa. Useimmat ihmiset ovat keskittyneitä jokapäiväiseen elämäänsä, he käyvät töissä ja pitävät huolta lapsistaan ja vanhemmistaan. Mielestäni ihmiset ovat saaneet tarpeekseen sodista, on ollut ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota, Vietnamin sota. Ne ihmiset, joilla on aseita, eivät halua käyttää niitä, sanoo Dunn.

– Eivät toisiaan vastaan. Eivät missään nimessä toisiaan vastaan, Munoz lisää.

Loppiaisena 2021 Trumpin kannattajien tekemä kongressitalon valtaus järkytti monia. Munozin ja Dunnin mielestä tapahtunutta ei voi kuvailla hyökkäykseksi. Heidän mukaansa useimmat ihmiset olivat tulleet protestoimaan rauhanomaisesti, minkä jälkeen kongressin turvatoimet pettivät, kun muutamat alkoivat rähistä.

– Ihmiset menivät sisään jonossa ja katselivat ympärilleen. Jotkut ääliöt menivät istumaan työpöytien ääreen, se oli typerää touhua. Ja ikkunoiden rikkominen, kaikki se oli väärin. Mutta en usko että se oli mitenkään koordinoitu hyökkäys. Se oli spontaani tapahtuma, jonka saivat aikaan muutamat ihmiset väkijoukossa, Munoz sanoo.

Yhteinen pohja löydettävä

Gary ja Trudy Cooper ovat tulleet Gettysburgiin naapuriosavaltio Marylandista. Gary, 65, kertoo jääneensä koukkuun sisällissodan historiaan. Hänen mielestään on tärkeää tuntea historia ja sen merkitys.

– Vävyni on musta ja lapsenlapseni ovat puoliksi mustia. Se ei olisi mahdollista ilman sisällissotaa, hän sanoo.

– Ei voi tietää mihin on menossa, ellei tiedä mistä on tulossa. Kun tuntee historiaa, tietää mitä tapahtui ja miten ihmiset käsittelivät sitä. Koska historia kyllä toistaa itseään.

Keskitien konservatiiviksi tunnustautuva Gary aikoo äänestää Trumpia. Hänen mielestään on tärkeää, että Yhdysvalloissa poliittisesti erimieliset ihmiset kuuntelisivat toisiaan enemmän ja löytäisivät yhdistäviä tekijöitä.

– Jos emme löydä yhteistä pohjaa, siirrämme vain ongelmaa tuonnemmaksi. Kunnes lopulta mitään yhteistä ei enää ole, koska olemme niin kaukana toisistamme. Niin tapahtui vuonna 1860. Vastakkainasettelu oli niin vahva, että he alkoivat lopulta ampua toisiaan. Sitä on vältettävä, koska niin voi tapahtua. Jos emme löydä yhteistä pohjaa, päädymme lopulta ampumaan toisiamme, ikävä kyllä.

Trudy Cooper herkistyy, kun hän pohtii sisällissodan opetuksia ja sodan taustasyytä eli orjuutta.

– Minua sattuu, kun ajattelen miten ihmisiä kohdeltiin. Miten ihmisiä voitiin myydä kuin kauppatavaraa? Se oli maamme perikato, ja siksi meillä on ollut niin paljon sotia. Emme voi unohtaa mitä tapahtui, jotta emme kohtele ihmisiä enää nykyään niin.

Historian opetus

Gettysburgin kansallispuiston opastuksista vastaava puistonvartija Chris Gwinn toivoo, että taistelukentällä ja hautausmaalla vierailu inspiroi ja herättää ajatuksia. Hän muistuttaa, että Gettysburgista tuli sotilaille ja heidän omaisilleen muistelun paikka ja pyhiinvaelluskohde heti taistelun päätyttyä, kun sisällissota oli vielä käynnissä.

– Suurin toiveeni on, että kun yhdysvaltalaiset tulevat Gettysburgin kaltaiseen paikkaan ja näkevät tämän taistelukentän, he jäävät miettimään, mitä tämä kaikki tarkoitti. Koska täällä 51 000 ihmistä kuoli, haavoittui tai katosi. Ja se on osa sisällissotaa, jossa sadattuhannet menettivät henkensä, Gwinn sanoo.

Uuden sisällissodan mahdollisuudesta kysyttäessä Gwinn sanoo, ettei voi puhua kaikkien yhdysvaltalaisten puolesta.

– Toivon, että kun vierailee Gettysburgissa ja katsoo näitä hautoja, mieleen jää tunne, että väkivalta ei koskaan ole ratkaisu.

Gwinn nostaa esiin Gettysburgin puheen, jonka silloinen presidentti Abraham Lincoln piti taistelukentällä muutama kuukausi taistelun jälkeen marraskuussa 1863. Lyhyt 271 sanan puhe on ehkäpä Yhdysvaltain historian tunnetuin.

– Puheessaan Lincoln puhuu siitä, kuinka jokaisen amerikkalaisen edessä on suuri tehtävä. Kuinka vielä on töitä tehtävänä amerikkalaisen kokeilun hienosäätämiseksi. Ja kuinka jokainen sukupolvi on osa sitä, tiesivätpä he sen tai eivät, Gwinn sanoo.

– Haluaisin että amerikkalaiset oppisivat Gettysburgista tämän konseptin. Että me kaikki olemme osa tätä suurta kokeilua. Ja että on meidän kaikkien tehtävänä viedä eteenpäin näitä ihanteita, sitä mitä merkitsee olla amerikkalainen.

Lue myös:

    Uusimmat