Venäjä sanoo tekevänsä "kaiken tarpeellisen ja kaiken mahdollisen" varmistaakseen tukikohtiensa säilymisen Syyriassa.
Venäjä on pyytänyt Turkilta apua joukkojensa turvalliseen vetäytymiseen Syyriasta, uutisoi yhdysvaltalaismedia CNN:n turkinkielinen sivusto sunnuntaina.
Syyrian syrjäytettyä presidenttiä Bashar al-Assadia tukeneella Venäjällä on Syyriassa useita sotilastukikohtia, joista tärkeimpinä pidetään Tartusissa ja Hmeimimissä sijaitsevia.
Venäläisjoukkojen mahdollinen vetäytyminen ei ilmeisesti koskisi näitä tukikohtia, vaan ainoastaan niiden ulkopuolella olevia joukkoja.
Tukikohtien ulkopuolisten joukkojen suhteen mahdollinen suunnitelma on, että ne lähetetään ensin Turkin Syyriassa hallitsemille alueille ja siitä eteenpäin Venäjälle.
Venäjä on jo siirtänyt sota-aluksiaan Syyriassa sijaitsevasta Taruksen tukikohdasta, kertoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
ISW:n mukaan satelliittikuvat osoittavat, että Venäjä siirsi maanantaina kaikki tukikohdassa olleet aluksensa kahdeksan kilometriä länteen.
Tiedossa ei ole, miksi alukset ovat tukikohdasta lähteneet tai onko niiden aikomus tulla takaisin.
2:03
Katso tästä tiistain Seitsemän uutisten juttu Syyrian tilanteesta.
Portti Välimerelle vaarassa
Venäjälle Syyria on ollut strategisesti hyvin tärkeä, sillä se on tarjonnut Venäjän laivastolle portin Välimerelle.
Venäjä on väittänyt sillä olleen Syyriassa kymmeniätuhansia sotilaita, joskin joukkojen määrä on vähentynyt maan aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.
Maanantaina Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Venäjä tekee "kaiken tarpeellisen ja kaiken mahdollisen" varmistaakseen tukikohtiensa säilymisen Syyriassa, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti Washington Post.
Turkki halunnee työntää sekä Venäjän että toisen al-Assadin tukijan, Iranin, pois Syyriasta, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
– Näyttää siltä, että venäläiset joutuvat pakkaamaan matkalaukut, ja Damaskoksessa tätä jo tapahtuukin, Kangaspuro sanoi sunnuntaina.
Venäjän armeijan tukikohtien tuleva asema Syyriassa on paljon kiinni siitä, millaisia keskusteluja presidentit Vladimir Putin ja Recep Tayyip Erdogan lähiaikoina käyvät.
– Turkki on tukenut voimakkaasti Syyrian kapinallisia ja Erdoganilla on liikkeeseen vaikutusvaltaa, Kangaspuro sanoo.
Kriittinen tukikohta?
Tartusin laivastokohta perustettiin jo Neuvostoliiton aikoina.
Lentotukikohta Hmeimimissä puolestaan aloitti toimintansa 2015, kun Venäjä tuli mukaan Syyrian sisällissotaan auttamaan al-Assadin hallintoa pysymään vallassa.
– Nykytilanteessa nämä tukikohdathan ovat tärkeitä, koska Venäjä on voinut käyttää niitä tukialueina ja osana logistiikkaketjua silloin, kun se operoi Afrikassa ja myös Lähi-idän alueella, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen.
– Ja laivasto on voinut käyttää sitä myös Välimeren alueella, hän jatkaa.
Lavikaisen mukaan tukikohtien myötä Venäjällä on ollut Syyriassa aitoja sotilaallisia intressejä, mutta toisaalta niitä ei hänen mielestään pidä ylikorostaa.
Tutkija muistuttaa, että Syyrian sisällissota alkoi jo 2011, ja Venäjä lähti pelastamaan al-Assadia vasta 2015.
– Jos tukikohta olisi kriittisen merkittävä Venäjälle, silloinhan Venäjä olisi varmasti lähtenyt sinne aikaisemmin, Lavikainen arvioi.