Uudellamaalla Tuusulan Jokelassa ja Pohjois-Savossa Lapinlahdella datakeskuspäätökset ovat aiheuttaneet närää kunnissa.
Jokelassa asuva yrittäjä Jyri Vanninen kertoo, että monet asukkaat heräsivät tilanteeseen vasta kun päätös keskuksesta oli sinetöity. Vannisen mukaan asiasta ei oltu käyty avointa keskustelua, vaikka kaava olikin julkisesti kuntalaisten nähtävillä.
– Kaavoitustilaisuudessa ei ymmärtääkseni kerrottu kovin avoimesti sitä, että on tehty datakeskuksen kanssa sopimus, Vanninen kertoo.
Vanninen ei itse ole datakeskushankkeita vastaan, mutta hän toivoisi avoimempaa päätöksentekoa. Tuusulan kunnassa on nyt vireillä kansalaisaloite, jossa toivotaan kunnan avaavan selkeästi datakeskushankkeen tilannetta sekä salattuja dokumentteja.
Tuusulan kunnan pormestari Janne Melinin mukaan päätökset ja siitä viestintä tehtiin lain mukaisesti, mutta kuntalaiset heräsivät tilanteeseen liian myöhään.
– Olemme huomanneet, että kaavoitukseen liittyvissä asioissa kuntalaiset heräävät tekeillä oleviin päätöksiin usein viime tingassa tai vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta liian myöhään. Tässä meillä on varmasti kehittämisen paikka tulevissa kaavoitushankkeissa, vaikka ne teknisesti oikein menevätkin, Mellin kertoo.
Mellinnin kuntalaisten paras mahdollisuus vaikuttaa hankkeisiin on niiden kaavoitusvaiheessa.
– Olemme toki havainneet kritiikin ja arvioimme sen pohjalta viestintämme periaatteita ja sen oikea-aikaisuutta jatkossa, Mellin kertoo.
Aurinkovoimalasta hyppy datakeskukseksi
Lapinlahdella alunperin aurinkovoimalaksi suunniteltu kaava muuttui datakeskushankkeeksi, eikä asiasta kuultu kuntalaisia. Kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen kertoo, että päätöksenteko on tehty lain mukaisesti.
– Rakennuslain mukaisesti asiassa on kuultu toimivaltaisia viranomaisia sekä rakentamisalueen naapureita. Laajempaa kuulemistilaisuutta ei olla pidetty, Ruotsalainen kertoo.
Kunnanjohtajan korviin on kuulunut sekä tyytyväisyyttä datakeskushankkeesta sekä närää. Erityisesti datakeskuksen lähellä asuvilta on kuulunut eniten kritiikkiä.
– Se on ymmärrettävää. Siihen suhtaudutaan asiankuuluvan vakavasti ja katsotaan miten kantoja voidaan soveltaa.
Google lupaa Suomelle miljardien talousryöppyä – ekonomisti toppuuttelee hurjia lukuja
Datakeskukset tuovat nostetta Suomeen, uskovat Nokia ja Rakennusteollisuus
Nyt tuli karmea ennuste: Sähkölaskusi hinta nousee, sanovat Orpo ja Google mitä vain
Verkostossa pyritään taistelemaan vastaan
Datakeskushankkeita vastaan on toimittu myös järjestötasolla. Järvi-Suomen puolesta ry on perustamassa verkostoa, jolla pyritään kartoittamaan eri kuntien datakeskushankkeiden päätöksentekoprosesseja.
Ryhmän puheenjohtaja Pekka Väisäsen mukaan tarkoituksena on varoittaa ihmisiä siitä, että datakeskushankkeet saattavat tulla vireille kuntalaisten silmien alla ilman, että sitä huomataan. Alun perin yhdistys vastusti Harjulinjaa, mutta asia on laajentunut myös datakeskusten päätöksentekoprosesseihin.
– Näitä datakeskuspäätöksiä tehdään suuren salamyhkäisyyden alla. ja sen takia me halutaan verkostoitua että me saadaan näitä esimerkkejä ja voidaan sitten varoittaa tulevia uhreja, koska tämä tauti leviää edelleen, Väisänen kertoo.
Väisänen kertoo, että verkosto on vasta alkutekijöissään. Pöhinä on kuitenkin päällä.
Uhka isosta sakosta
Datakeskukset pyrkivät salaamaan liikesalaisuuden vuoksi yrityksensä tietoja ja sen vuoksi kunnan kanssa solmitut esisopimukset voivat olla osittain salaisia, kertoo Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen. Hän ei ota kantaa yksittäisen kunnan tilanteeseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Härkönen kertoo, että salassapitosopimukset tehdään kunnan kanssa jo yleenä neuvotteluiden alkuvaiheessa.
– Sopimuksen rikkomisesta napsahtaa kunnalle huomattavan suuret sakot, Härkönen tarkentaa.
Härkösen mukaan pienille kunnille suuri datakeskusinvestointi voi olla tarjous, josta ei ole usein kunnan elinvoiman kannalta varaa kieltäytyä.
– On siinä tietysti pientä ristiriitaa sen suhteen, että kunnissa lähtökohtana on tehdä avointa päätöksentekoa ja pitää kuntalaiset tiedotettuina.
Härkönen myös uskoo, että kunnissa on paljon opittavaa. Datakeskusinvestointi voi olla ensimmäinen pienen kunnan kohtaama suurinvestointi.
