Dieselkäyttöisten autojen päästöt huonontavat Helsingin ilmanlaatua paikoin yli Euroopan unionin raja-arvojen.
Tiemaksujen käyttöönotto, vähäpäästöinen bussikalusto ja bussien siirtyminen biopolttoaineisiin ratkaisisivat ongelman, selviää Helsingin tuoreesta ehdotuksesta ilmansuojelusuunnitelmaksi.
Euroopan unionin asettama terveysperusteinen typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa.
Ylittymisen syynä ovat erityisesti dieselajoneuvojen suuret päästöt ja dieselautojen osuuden kasvu. Samoja ilmanlaatuongelmia on muissakin eurooppalaisissa kaupungeissa.
– Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tekemien mallinnusten perusteella tiemaksujen asettaminen olisi tehokkain ja nopein keino vähentää liikennemääriä ja sitä kautta alentaa typpidioksidipitoisuuksia, kertoo Helsingin ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund tiedotteessa.
Bussit muuttumassa vähäpäästöisiksi
Bussiliikenne vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatuun. Bussien päästöjen vähentäminen osoittautui mallinnuksissa toiseksi tehokkaimmaksi keinoksi alentaa typpidioksidipitoisuuksia.
Helsingin seudun liikenteen ennusteen mukaan 30 prosenttia matkoista ajetaan sähköbusseilla vuonna 2025 ja kaikki dieselkalustossa käytetty polttoaine on jäteperäistä biopolttoainetta vuonna 2020. Ennusteen mukaan bussien lähipäästöt laskevat yli 90 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2025 mennessä.
– HSL:n bussikalusto on melko nopeasti muuttumassa hyvin vähäpäästöiseksi, mikä parantaa kaupungin ilmanlaatua huomattavasti, sanoo Kippo-Edlund.
Katupöly heikentää ilmanlaatua
Liikenteen pakokaasupäästöjen lisäksi Helsingin ilmanlaatua heikentävät katupöly ja tulisijojen päästöt.
Katupölyn eli hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet viime vuosina Helsingissä tehostetun kevätkunnossapidon ansiosta.
Raja-arvon ylitysriski on kuitenkin edelleen suuri vilkasliikenteisissä katukuiluissa ja katupöly on vuosittain erityisesti keväisin toistuva ilmiö. Tästä syystä on tärkeää pyrkiä edelleen tehostamaan pölyntorjuntaa.
Ilmansaasteet altistavat sairauksille
Huono ilmanlaatu on suurin yksittäinen ympäristön terveysriski, ja sille altistuu 90 prosenttia Euroopan väestöstä. Pitkäaikainen altistuminen lisää hengitys-, sydän- ja verenkiertosairauksia sekä kuolleisuutta. Erityisesti vanhukset, lapset sekä sydän- ja hengityselinsairaat ovat herkkiä ilmansaasteille.
Helsingin uusi ilmansuojelusuunnitelma tulee voimaan vuoden 2017 alusta, ja toimenpiteet on asetettu toteutettavaksi vuoteen 2024 mennessä.