Helsingin Mäkelänkadulle on pystytetty uusi ilmanlaadun mittausasema. Aseman kymmenet mittalaitteet selvittävät liikenteen päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun aiempaa tarkemmin.
Asemaa kutsutaan supermittausasemaksi, koska missään muualla Suomessa ei tehdä liikenneympäristössä yhtä tarkkoja mittauksia.
Erilaiset mittalaitetteet täyttävät mittausaseman katon.
– Täällä mitataan tavallisten säädeltyjen ilmansaasteiden lisäksi hyvin yksityiskohtaisesti pienhiukkasten kokojakaumaa, pitoisuuksia, koostumusta ja niistä analysoidaan niiden lähteitä. Eli täällä tiedetään jatkossa varmaankin parhaiten Suomessa, mitä liikenteen päästöissä, pakokaasupäästöissä ja katupölyssä tulee tapahtumaan, kuvailee Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.
Uudelta mittausasemalta odotetaan paljon.
– Haluamme tietää, purevatko nykyiset päästövähennystoimet todellisissa kaupunkiolosuhteissa ja kaupunki-ilman laatuun liittyen. Jatkossa on suunnitteilla esimerkiksi kaupunkiympäristön tiivistämistä ja kaupunkibulevardeja. On tärkeä tietää, onko ilmanlaatu jo riittävän hyvää. Mittaukset varmistavat, vähenevätkö pakokaasut ja katupöly suunnitelmien mukaisesti, luettelee Niemi.
Mittausaseman sisällä on kymmeniä erilaisia ilmanlaadun mittalaitteita.
Katukuilut keräävät saasteita
Ilmanlaadun kannalta Mäkelänkatu on yksi Helsingin pahimmista paikoista. Ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät kadulla toistuvasti.
– Mäkelänkadulla on suuret liikennemäärät ja kerrostalot reunustavat tätä katua. Tänne kertyy erityisen korkeina pitoisuuksina niin pakokaasua kuin katupölyäkin. Vilkasliikenteiset katukuilut, joita on noin 6 kilometriä Helsingissä, ovat semmoisia paikkoja, joissa jopa typpidioksidille säädetty raja-arvo ylittyy, kertoo Niemi.
Supermittausasema sijaitsee osoitteessa Mäkelänkatu 50.
Dieselautoilla suurimmat päästöt
Mäkelänkadun huono ilmanlaatu johtuu pääosin vilkkaasta liikenteestä. Sen lisäksi pääkaupunkiseudulle kantautuu kauempaa Euroopasta iso määrä pienhiukkasia ja talvisaikaan myös puun pienpolton savuja esikaupunkialueilta. Pakokaasujen kannalta suurimpia pahiksia ovat dieselautot.
– Dieselautojen päästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin bensa-autoissa. Niiden polttoaine ja moottorit ovat toiminnaltaan semmoisia, että tulee helpommin typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Vasta viime vuosina dieselautojen pakokaasunormeja on kiristetty, huomauttaa Niemi.
Ensimmäisiä tutkimustuloksia odotetaan jo vuoden sisällä.
Huono ilmanlaatu on myös terveysriski. Ilmansaasteiden pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa 1 800 ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa. Ajoneuvo-onnettomuuksissa kuolee alle 300 ihmistä vuodessa.
Helsingin uudessa ilmansuojelusuunnitelmassa etsitään keinoja ilmanlaadun parantamiseksi. Typpidioksidin raja-arvot ylittyvät Helsingin keskustassa toistuvasti.
– Se on ollut pettymys. Oletimme, että jo vuosi sitten oltaisiin päästy alle raja-arvojen, mutta näin ei valitettavasti ole käynyt. Se johtuu aika pitkälti dieselautojen päästöistä. Ne ovat olleet suurempia kuin mitä on tiedetty ja se näkyy näissä raja-arvoissakin, arvioi Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen.
Tutkimuslaitteet mittaavat esimerkiksi pienhiukkasten kokoa, koostumusta ja alkuperää.
Tietullit vähentäisivät päästöjä
Ilmansuojelusuunnitelmassa luetellaan kaikkiaan 45 erilaista toimenpidettä ilmanlaadun parantamiseksi. Yksi on kuitenkin ylitse muiden.
– Tietullit olisivat kaikkein tehokkain keino vähentää päästöjä. Ilmanlaadun raja-arvojen alle päästäisiin tietullien avulla ehkä 4 vuotta nopeammin kuin mitä muuten tullaan pääsemään. Varsinkin, jos Helsinkiin rakennetaan lisää kaupunkibulevardeja, olisi suotavaa, että tietullisysteemiä muodossa tai toisessa kokeiltaisiin, esittää Nikunen.
Tietullien arvioidaan vähentävän henkilöautoliikennettä noin 20 prosentilla.
Muita keinoja päästöjen vähentämiseen ovat esimerkiksi bussikaluston uusiminen, pysäköintimaksujen korotukset ja sähköautojen latausverkon laajentaminen.
HSY:n omien mittausten lisäksi Mäkelänkadulla tehdään erityismittauksia yhteistyössä useiden tutkimuslaitosten kanssa. Tällä hetkellä tutkimusyhteistyössä ovat mukana Ilmatieteen laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Nordic Envicon Oy.