On virheellistä ajatella, että seksuaalirikosilmoitusten määrän kasvu tarkoittaa sitä, että lapsiin kohdistuva seksuaalirikollisuus on yleistynyt, sanoo psykologi ja dosentti Julia Korkman Åbo Akademista.
– Todellisuudessa rikokset eivät välttämättä ole lisääntyneet, vaan kasvu on tapahtunut niiden ilmoittamisessa, Korkman sanoo STT:lle.
Korkmanin mukaan lapsiuhritutkimusten perusteella lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomessa itse asiassa vähentynyt.
– Samanaikaisesti on tapahtunut merkittävä lasku hyväksikäyttöjen ja kaltoinkohtelujen määrässä ja lisääntyminen viranomaisille tulleissa ilmoituksissa, Korkman sanoo.
Tilastokeskus julkaisi tänään tiedot viime vuonna viranomaisten tietoon tulleista rikoksista. Seksuaalirikosten ilmoitusten määrä kasvoi viime vuonna liki 14 prosenttia. Raiskausilmoituksissa kasvua oli vuoteen 2017 verrattuna yli seitsemän prosenttia ja lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä liki 17 prosenttia. Korkmanin mielestä tilasto kertoo pikemmin hyviä kuin huonoja uutisia.
– Olemme pitkään tienneet tutkimusten perusteella, että merkittävä osa näistä rikoksista jää pimentoon. Ajattelen, että kasvu rikosilmoituksissa on näin ollen todennäköisesti hyvin positiivinen asia.
Ilmi tulee vain jäävuoren huippu – "vuori pinnan alla pienenee koko ajan"
Korkman uskoo, että sekä hyväksikäytön väheneminen että ilmoitusten määrän lisääntyminen selittyvät sillä, että sekä lapset että aikuiset ovat nykyään paremmin tietoisia asioista.
– Asioista puhutaan paljon enemmän julkisuudessa, mutta ennen kaikkea kouluissa ja perheissä. Tehdään toimia sen eteen, että rikokset tulisivat ilmi.
Korkmanin mukaan myös lapset ovat nykyään paremmin perillä esimerkiksi siitä, mikä on kiellettyä koskemista.
– Lapset ovat paljon enemmän tietoisia aiheesta. Jos joku kohdistaa heihin seksuaalisen teon, on aiempaa todennäköisempää, että he kertovat siitä ja lisäksi heillä on kertomiseen enemmän väyliä, muun muassa niin paljon huolta herättävässä netissä.
Tietoisuuden lisääntymisen ohella ilmoitusherkkyyden taustalla ovat Korkmanin mukaan muutokset rikoslaissa. Vuonna 2012 tuli voimaan laki, joka velvoitti kaikki lasten kanssa työskentelevät ilmoittamaan suoraan poliisille, jos he epäilevät lapsen joutuneen seksuaalirikoksen uhriksi. Aiemmin ilmoitus voitiin tehdä ensin lastensuojeluun tai oman harkinnan mukaan, Korkman sanoo.
– On hyvä asia, että ilmoitusvelvollisuutta on painotettu. Rikoslakiin on myös tullut muita muutoksia ja on alettu puhua erityyppisistä seksuaalisista lähentelyistä.
Korkman huomauttaa, että valtaosa seksuaalirikoksista jää edelleen ilmoittamatta viranomaisille.
– Kuten on todettu, vain jäävuoren huippu tulee edelleenkin ilmi. Väittäisin kuitenkin, että jäävuori siellä pinnan alla pienenee koko ajan.
9.-luokkalaisten kokema hyväksikäyttö vähentynyt selvästi 80-luvulta
Viimeisin lapsiuhritutkimus on toteutettu vuonna 2013. Sen perusteella myöskään lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole yleistynyt. Sen sijaan se on vuodesta 1988 vähentynyt.
Vuonna 1988 tutkimukseen vastanneista 9.-luokkalaisista seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertoi 14 prosenttia tytöistä ja viisi prosenttia pojista. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat tytöillä seitsemän ja pojilla yksi prosentti. Vuonna 2013 hyväksikäytön uhriksi kertoi joutuneensa neljä prosenttia ja pojista yksi prosentti.
Tutkimus huomauttaa, että muutos on päinvastainen, kun vertaa tuomioistuimissa käsiteltyjen tapausten määrään, joka on 2000-luvulla selvästi kasvanut.
– Tulos vahvistaa oletusta siitä, että tosiasiassa hyväksikäyttötapausten määrän sijaan viime vuosina on lisääntynyt viranomaiskontrollin ja kiinnijäämisriskin myötä tapausten ilmitulo, tutkimuksessa sanotaan.
Lapsiuhritutkimuksen on toteuttanut Poliisiammattikorkeakoulu.
Myöskään aikuisten kokema seksuaalinen väkivalta ei ole lisääntynyt
Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan myöskään aikuisten kokema seksuaalinen väkivalta ei ole viime vuosina lisääntynyt. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tutkimuksen mukaan seksuaalista väkivaltaa kokeneiden määrä on pysynyt enintään kahdessa prosentissa.
– Vuosien 2013–2017 välillä ei ole tapahtunut mitään muutoksia seksuaalirikosten yleisyydessä. Se on vaihdellut yhden ja kahden prosentin välillä, mitä ihmiset ovat uhritutkimuksissa kertoneet, sanoo Krimon suunnittelija Petri Danielsson STT:lle.
Tutkimukseen on vastannut yli 6 000 suomalaista 15–74-vuotiasta.