Venäjän hyökkäyssodasta käydään eduskunnassa viikoittain ajankohtaiskeskusteluja. Tänään aiheena oli kansainväliset reaktiot ja monissa puheenvuoroissa toivottiin tiukan Venäjä-politiikan jatkuvan.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz vaati, että EU ottaisi käyttöön myös energiapakotteet eli EU-maat lopettaisivat kaasun ja öljyn ostamisen Venäjältä.
– Putinin Venäjä jatkaa joka päivä barbaarisia sotatoimia ja tappaa naisia sekä lapsia. On pantava heti stoppi energiatuonnille, Zyskowicz puhui.
Zyskowicz epäili, että esimerkiksi Italia ja Saksa ovat esteenä energiapakotteille EU:ssa. Nämä maat ovat hyvin riippuvaisia venäläisestä energiasta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei vastauksessaan lähtenyt erittelemään esteenä olevia jäsenmaita. Haavisto kuitenkin paljasti, että joissakin EU-maissa energiapakotteiden pelätään johtavan yhteiskuntarauhan järkkymiseen.
– On jäsenmaita, joille tämä energiatilanne on niin herkkä, ettei sitä yhteisymmärrystä ole. On puhetta jopa näiden maiden yhteiskuntarauhasta. Jos lämmitys puuttuu ja keittiöt kylmenevät, niin se tarkoittaisi Euroopan yhteiskuntarauhalle negatiiista kehitystä, ulkoministeri totesi.
Eduskuntakeskustelussa korostui tänään se näkökulma, miten maailmassa voitaisiin ehkäistä uusien hyökkäyssotien syntymistä.
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) penäsi Venäjä-pakotteista ja muista länsimaiden Ukrainalle antamasta avusta sellaista varoittavaa esimerkkiä, että hyökkäyssotiin ryhtymistä varottaisiin entistä enemmän.
Sari Essayah (kd.) halusi tietää, miten kansainvälinen järjestelmä voisi muuttua paremmaksi, kun Venäjällä on veto-oikeus YK:n turvallisuusneuvostossa ja YK on sotatoimien osalta voimaton.
Ulkoministeri Haavisto korosti, että YK:n eri järjestöt ovat pakolaisten auttamisessa tärkeitä ja vuosien varrella on ollut esillä erilaisia pohdintoja erilaisesta järjestöstä kuin nykyinen YK.
– Tämä ongelma on olemassa. Kyllä muutoksesta on puhuttu. Suomikin on puhunut YK-reformista hyvin pitkään. Asian vastapuolena on sitten se, että saadaanko järjestö, jossa kaikki maat ovat mukana. Vai syntyisikö demokraattisten maiden liitto, joka on ollut joskus esillä, mutta sieltä jäisi sitten osa pois. On pidetty hyvänä, että niin Kuubat, Venezuelat kuin Iranitkin ovat YK-työssä mukana, Haavisto vastasi.
Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan olisi oikein, jos venäläisiltä maailmalla takavarikoituja varoja käytettäisiin Ukrainan jälleenrakennukseen. Halla-aho painotti myös sitä, ettei Venäjälle pitäisi antaa liiaksi periksi.
– Neuvotteleminen Venäjän vaatimuksista antaa väärää legitimiteettiä Venäjän vaatimuksille. Venäjällä ei ole oikeutettuja vaatimuksia. Jos Venäjälle annetaan mitään, se olisi väärin ja lähettäisi samalla jokaiselle roistovaltiolle viestin, että hyökkäyssota kannattaa, Halla-aho totesi.
Ei kytkyä Turkin kanssa
Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) kysyi ulkoministeri Haavistolta siitä, kytketäänkö Suomen mahdollinen Nato-hakemus jotenkin Turkin mahdollisen EU-jäsenyyden edistämiseen.
Turkki on Nato-maa ja on ollut halukas liittymään EU:n jäseneksi. Viime vuosina EU ei ole kuitenkaan ollut halukas käymään vakavia jäsenyyskeskusteluja Turkin kanssa.
Haavisto on viime aikoina käynyt turvallisuuspolitiikasta keskusteluja Turkin ulkoministerin kanssa. Haavisto kiistää, että Nato- ja EU-kysymykset kytkeytyisivät toisiinsa Turkin kanssa.
– Mitään tällaista kaupankäyntiä ei näissä yhteyksissä tehdä, mutta Turkki ymmärtää Suomen turvallisuustilanteen, ja näiden vierailuiden yhteydessä on ollut mahdollista käydä sitä yksityiskohtaisemmin lävitse. EU:n ja Turkin tiet ovat monellakin tavalla eronneet, Haavisto puhui.
Monessa puheenvuorossa oltiin lisäksi huolissaan Kiinan asemasta ja haluttomuudesta tuomita Venäjän hyökkäyssota. Ulkoministeri Haavisto korosti, että maailmaan ei saisi syntyä Venäjän ja Kiinan liittoumaa, jossa Kiina toimittaisi Venäjälle aseita.
Joissakin puheenvuoroissa toivottiin jo sitä, ettei Kiinan kanssa käytävästä kaupasta olla liian riippuvaisia.
– Suomella ja ennen kaikkea EU:lla pitäisi olla oma, painava Kiina-strategiansa siinä, miten hankkiudutaan omavaraiseksi kaikkien niiden toimitusketjujen suhteen, joiden suhteen ollaan tällä hetkellä riippuvaisia Kiinasta. Me näimme jo koronan alkaessa, että pelkästään maskit olivat meille vaikea kysymys, Sebastian Tynkkynen (ps) sanoi.