Pääministeri Marin MTV:n Uutisextrassa: Suomella on oikeus torjua Venäjän hybdirivaikuttaminen itärajalla – "Me emme hyväksyisi ihmisten välineellistämistä"

Suomi luopui torstaina vuosikymmeniä jatkuneesta puolueettomuuspolitiikastaan, kun valtionjohtomme kertoi kannattavansa Nato-jäsenyyttä.

Tänään on myös kerrottu lisäkäänteistä Suomen Nato-taipaleessa. Presidentti Sauli Niinistö on puhunut puhelimessa Venäjän johtajan Vladimir Putinin kanssa, ja Turkki on selitellyt oman presidenttinsä yllättäviä Nato-lausuntoja.

Huomenna presidentti ja hallitus esittävät Nato-jäsenyyden hakemista, ja eduskunta alkaa käsitellä asiaa maanantaiaamuna.

"On tärkeää, että kansanedustajilla on puheoikeus"

Pääministeri Sanna Marin on yhdessä presidentin kanssa toivonut sitä, että eduskunta käsittelisi Nato-asian ripeästi. Mutta onko sillä mitään merkitystä, kestääkö eduskunnan käsittely päivän vai kaksi?

– On tärkeää, että demokratia toteutuu ja kansanedustajilla on puheoikeus. Ei se ole päivästä kiinni. Oma käsitykseni on kuitenkin se, että eduskunta on toimintavalmis ja kyvykäs asioita hyvin nopeasti käsittelemään, Marin totesi MTV:n Uutisextrassa.

Marinin mukaan Suomen ja Ruotsin hakemukset on lähetettävä samanaikaisesti. Hän myöntää, että maat ovat ”koordinoineet” aikataulukysymyksiä jo etukäteen hyvin tarkasti.

– Ilman muuta siihen pitää pyrkiä, että toimimme yhdensuuntaisesti. Se osoittaisi sen, että me olemme liikkumassa koko Pohjolana yhteen suuntaan. Se vahvistaisi viestiä.

Lue myös: Erdoganin tiedottaja: Turkki ei ole sulkenut Nato-ovea Suomelta ja Ruotsilta

”On mahdollista, että viivytyksiä tulee”

Suomen hakemuksen käsittelyyn muissa jäsenmaissa voi liittyä erilaista politikointia ja iltalypsyä – Turkki on nyt näyttänyt siitä esimerkkiä. 

Marin kertoo luottavansa siihen, että Suomi ja Ruotsi hyväksytään Naton jäseniksi.

– Me täytämme kaikki kriteerit enkä usko, että tämä aiheuttaa ongelmia.

– On mahdollista tietenkin, että eri maissa sisäpoliittista syistä kenties voi tulla kysymyksiä, jotka voivat prosessia viivyttää. Me pyrimme varmistamaan sen, että viivytyksiä ei tulisi. Mielestäni on koko EU:n, Euroopan, Naton ja koko läntisen maailman intressi, että Nato-prosessi on mahdollisimman lyhyt, koska kyse on yleisestä turvallisuusympäristöstä.

– Olen näitä keskusteluja tähän asti käynyt ja huomannut, että eri maissa voi olla vähän erilaisia kantoja. En ole huolissani siitä, etteivätkö nämä olisi ratkaistavissa.

Lue myös: Niinistö puhui Putinin kanssa Nato-hakemuksesta: "Keskustelu oli suora"

Voiko itärajan sulkea?

Suomi varautuu Venäjän mahdollisiin vastatoimiin Nato-hakemuksen jälkeen. Yksi paljon huolta herättävä asia on, miten Suomi on varautunut siihen, että Venäjä pakottaisi ihmisiä rajan yli Suomeen.

Oikeusministeriö ja sisäministeriö ilmoittivat toissa päivänä, että EU-komission mukaan Suomen itärajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikkaoikeuden rajoittaminen eivät ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollisia. 

Marin ei hyväksy sitä, että Suomeen yritettäisiin vaikuttaa tällaisin keinoin.

– Me emme hyväksyisi ihmisten välineellistämistä; me emme hyväksyisi tämänkaltaista toimintaa. Kyllä me haluaisimme tuossa tilanteessa sulkea rajanylityspaikkoja. On tärkeää, että tästä asiasta komission kanssa vielä keskustellaan myös poliittisella tasolla, tarvittaessa komission puheenjohtajankin kanssa.

– Olemme nähneet tällaisia vaikuttamispyrkimyksiä muun muassa Valko-Venäjän puoleisella rajalla, ja tuolloin EU:n yhteinen tulkinta oli se, että toiminta ei ole hyväksyttävä. On oikeus torjua tämänkaltainen ihmisten välineellistäminen.

Kansainväliset velvoitteet vai kansallinen turvallisuus?

Marin sanoo Suomen katsovan kaikki mahdolliset lainsäädäntövälineet Suomen puolella asian edistämiseksi.

– Tämä on hankala kysymys monellakin tavalla, ja olemme tätä perin juurin käyneet läpi. Koska meillä on tietenkin kansainväliset sitoumukset ja velvoitteet ja yksi niistä on, että ihmisillä on oikeus hakea turvapaikkaa. Tällaisessa hybridivaikuttamisessa ja ihmisten välineellistämisessä ei ole kyse aidosta turvapaikanhakijuudesta, vaan siinä on kyse siitä, että ihmisiä työnnetään rajalle ja pyritään sitä kautta aiheuttamaan sisäpoliittista levottomuutta toisessa maassa, vaikuttamaan toisen maan toimintaan.

– Se ei ole hyväksyttävää. Mielestäni tällainen vaikuttaminen pitää pystyä torjumaan.

Marin: Kaikilla eduskuntapuolueilla sama näkemys

Marinin mukaan yksi mahdollisuus on muuttaa valmuislakia ja yksi on vaikuttaa rajalakiin.

– Myös virkakunnassa on erilaisia tulkintoja asiasta, mikä tekee siitä hieman mutkikasta. Yksi tulkinta on se, että jo nyt on mahdollista sulkea esimerkiksi kaikki itärajan rajanylityspaikat. Riittää, että jossain on rajanylityspaikka auki. Toisen tulkinnan mukaan tämä ei olisi mahdollista, joten meillä ei ole tähän valitettavasti yksiselitteistä näkemystä.

Poliittinen tahto on Marinin mukaan kuitenkin ”hyvin selvä”.

– Olemme kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa yhdessä käyneet tätä läpi ja uskon, että huoli ja tahto ovat yhteisiä. Nyt etsimme lainsäädännöllisiä keinoja siihen,  mitä reittiä voisimme edetä ja varmistaa sen, että (raja) on mahdollista sulkea.

Painostusta vai vastarektio?

Miten Venäjä sitten on tähän mennessä yrittänyt painostaa Suomea Nato-prosessimme takia?

– On nähty monenlaista. Ei mitään kovin suuria tai vakavia asioita, mutta me tiedämme, että kybervaikuttamista on ollut. Esimerkiksi ulko- ja puolustusministeriön sivuja on kaadettu, on ollut ilmatilaloukkauksia. Silloin, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Suomen eduskunnalle, kybertoimintoja kohdistettiin Suomeen.

Sitä, oliko Venäjän päätös katkaista sähkön tuonti Suomeen yksi painostuksen keino, Marin ei osaa arvioida.

– En tiedä, oliko se vaikuttamisyritys vai oliko se vastareaktio koviin sanktioihin, joita me olemme EU:na tehneet. Itse olen valmis siihen, että sanktiot laajennetaan koko energiasektoriin.

Kreml kommentoi puhelua Niinistön kanssa – Putin: Suomen luopuminen puolueettomuudesta olisi virhe