Suomen riippuvuus Venäjän energiasta on noussut tänään esille eduskunnassa, joka on kokoontui keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
Perussuomalaiset katsoo, että Suomen ei tule luoda esimerkiksi energiaan liittyviä riippuvuussuhteita, jotka altistaisivat maan kiristykselle ja painostukselle. Puolueen kannan toi ryhmäpuheenvuorossa esille ulkoasiainvaliokunnan tuore puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Saksa on ilmoittanut luopuvansa Nord Stream 2 -kaasuputken käytöstä sen jälkeen, kun Venäjä tunnusti Luhanskin ja Donetskin alueet Itä-Ukrainassa itsenäisiksi ja kertoi joukkojen lähettämisestä alueelle. Suomessa keskustelua on herättänyt Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen venäläisen valtionyhtiö Rosatomin tuella.
Myös vihreiden puolesta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne nosti esille, että energiavirrat ovat keskeinen osa geopolitiikkaa.
– Taloudellinen tai materiaalinen riippuvuus Kremlistä on riski kaikissa tapauksissa, myös ydinvoiman osalta, Harjanne sanoi.
Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Jussi Saramo puolestaan kannatti uuden turvallisuusarvion teettämistä Fennovoiman ydinvoimalasta. Riskiarvion tekemisestä puolustusministeriön aiemman ehdotuksen pohjalta kerrottiin eilen.
Eduskuntapuolueista kokoomus vaati jo eilen, että Suomen tulisi vähentää riippuvuuttaan tuontienergiasta. Eduskunnassa keskusteltiin silloin energian korkeista hinnoista.
Lue myös: Sanna Marin eduskunnalle: "Tukemme Ukrainalle on vankkumaton"
Etupiirijako tuomittiin
Tänään keskustelu alkoi pääministerin ilmoituksella ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Pääministerin ilmoituksen asiasta antoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
– Emme voi hyväksyä rajojen siirtämistä Euroopassa sotilaallisella voimankäytöllä emmekä Euroopan jakoa etupiireihin, Haavisto lopetti puheensa.
Ajatus toistui myös useiden suurten eduskuntapuolueiden ryhmäpuheenvuoroissa. Etupiirien rakentamisen tuomitsivat SDP:n puolesta Erkki Tuomioja, kokoomuksesta Elina Valtonen ja keskustasta Mikko Savola.
Perussuomalaisten puheenvuoron pitänyt Jussi Halla-aho kuitenkin arveli, että voimapolitiikan ja etupiirien aika on palannut.
– Me voimme julistaa, että voimapolitiikalle ja etupiiriajattelulle ei ole sijaa tämän päivän maailmassa, mutta nämä julistukset eivät muuta tosiasioita. Keskustelua joudutaan nyt käymään melko vaikeissa olosuhteissa, Halla-aho sanoi.
Halla-aho sanoi, että mahdollinen sotilaallinen liittoutuminen ei vapauttaisi Suomea tarpeesta pitää yllä kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa. Hänen mukaansa Suomen on tultava toimeen oman pysyvän ympäristön kanssa.
Muutakin kuin taloudellista tukea Ukrainalle
Muun muassa vihreät ja keskusta toivat ryhmäpuheenvuoroissaan esille Suomen tuen Ukrainalle. Vihreiden ja keskustan mielestä muutakin kuin taloudellista tukea tulisi harkita.
– On kiistatta eri asia viedä puolustustarvikkeita omaa kansaansa sortavaan tai hyökkäyssotaa harjoittavaan maahan kuin yksipuolisen aggression kohteeksi joutuneeseen maahan. Joka tapauksessa on tärkeää, että Suomi on tukenut ja tukee Ukrainaa, ja että tarkastellaan siihen parasta keinovalikoimaa, sanoi vihreiden Harjanne.
Keskustan mielestä Ukrainalle annettava poliittinen, taloudellinen ja materiaalinen tuki vahvistaa Ukrainan puolustusta ja Euroopan unionin, Britannian ja Yhdysvaltojen yhteistyö on tässä avainroolissa.
– Suomi on tukenut taloudellisesti Ukrainaa. On tärkeää, että hallitus tarkastelee aktiivisesti myös muita tapoja lisätä tukeaan Ukrainalle, sanoi puheenvuoron pitänyt Savola.
Suomi on aikeissa laajentaa Ukrainalle antamaansa tukea. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan valtioneuvosto käsittelee asiaa lähiaikoina. Hän sanoi, ettei sulkisi mitään vaihtoehtoa pois.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi eilen, että Suomelle on tullut jonkin verran pyyntöjä hyväksyä muiden maiden asevientejä Ukrainaan. Tällainen pyyntö on tullut Hollannilta, mutta Kaikkosen mukaan se on vasta alustava eikä virallista pyyntöä ole Hollanniltakaan tullut.
– Muita pyyntöjä ei ole tullut, Kaikkonen sanoi toimittajille ennen täysistuntoa.
Hänen mukaansa kyse on erilaisista puolustustarvikemateriaaleista ja vastaus on pohdinnassa. Jännitteisessä tilanteessa Puolustusvoimilla on omatkin tarpeensa, Kaikkonen kuitenkin huomautti.
Suomi on jo aiemmin saanut Virolta pyynnön liittyen tykkien vientiin Ukrainaan. Kaikkosen mukaan Suomi odottaa asiassa edelleen Saksan kantaa, mutta sen jälkeen, kun Saksan kanta tulee, päätös voidaan tehdä ripeästi. Hän kertoi, että jos Saksa näyttää punaista valoa, Suomella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia samoin.
Puolustusministeri: Tilanne räjähdysherkkä
Kaikkonen luonnehtii Ukrainan tilannetta erittäin vakavaksi, jopa räjähdysherkäksi. Se uhkaa hänen mukaansa myös edelleen pahentua, mikä voi tapahtua nopeasti. Kaikkosen mielestä olennaista nyt on, että Venäjä pidättäytyy sotilaallisista toimista.
Kaikkonen katsoo, että paras tie ratkaisuun olisi diplomatian tie, mutta se näyttää nousseen pystyyn. Hän kuitenkin painotti, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.
– Suomen lähialueiden sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, Kaikkonen sanoi toimittajille eduskunnassa ennen täysistuntoa.
Puolustusvoimat säätelee ministerin mukaan jatkuvasti valmiuttaan tarvittavalla tavalla ja sillä on hyvät valmiudet täyttää sille kuuluvat tehtävät.