Eduskuntavaaliehdokkaista yhä 60 prosenttia on miehiä. Naisten osuuden kasvu pysähtyi 1990-luvun alkuun.
sukupuolijakauma ehdokkaat 2015
Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen on tietoinen tilanteesta.
– Kehitys oli pitkään todella myönteinen kohti 50–50-jakoa, mutta viimeiset kaksikymmentä vuotta tilanne on pysynyt samana. Ei voida puhua tasa-arvosta, jos naisten osuus niin ehdokkaista kuin kansanedustajista pysyy alle 50 prosentin.
Pyykkösen mukaa pitäisi pohtia, miksi miehet ovat naisia innokkaampia lähtemään ehdolle.
– Onko miehillä enemmän aikaa yhteiskuntaan vaikuttamiseen ja politiikkaan? Politiikkaa tehdään yleensä työn ohella, vapaa-ajalla. On tutkittu, että miehillä vuorokaudessa enemmän vapaa-aikaa kuin naisilla, koska naiset tekevät enemmän koti- ja lastenhoitotöitä.vaalien sukupuolisuhde
Myös naiset haluavat mukaan politiikkaan
Sukupuolijakauma vaihtelee puolueiden välillä. Esimerkiksi vihreillä on ehdolla enemmän naisia kuin miehiä.
– Ehdokasasettelu toki puolueiden oma asia, mutta kannustamme puolueita miettimään asiaa, Pyykkönen sanoo.
Hänen mukaan erityisesti perheellisiä nuoria naisia on vaikea saada politiikkaan. Jostain syystä perhe ei samalla tavalla estä miehiä lähtemästä ehdolle.
– Tämä asia on liitettävä isompaan kuvaan. Usein selitetään, etteivät naiset vain halua lähteä politiikkaan. Eri ihmisryhmillä on kuitenkin erilaisia rajoitteita siitä, mitä heillä on varaa haluta.
Pohjoismaisen tasa-arvojulkaisu Nordic Gender Equality in Figures 2015 mukaan Pohjoismaissa noin 40 prosenttia kansanedustajista on naisia, kun EU-maiden keskiarvo on 23 prosenttia. Ruotsissa naiskansanedustajien osuus on suurin, 45 prosenttia. Suomalaiskansanedustajista naisia on 42,5 prosenttia. Naiskansanedustajat