Naisjohtajien osuus on noussut Suomessa ennätyksellisen korkealle tasolle, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tuoreesta julkaisusta.
Evan mukaan naisten osuus kaikista johtajista yhtiöissä, hallinnossa ja järjestöissä oli Suomessa noin 37 prosenttia vuonna 2019. Luku on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo.
Suomen edellä 40 prosentin rajapyykin ylittävät vain Islanti, Latvia, Ruotsi, Puola ja Yhdysvallat. Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa naisjohtajien osuus puolestaan on Suomea pienempi.
Evan katsauksen kirjoittanut Emilia Kullaksen mukaan kehitys on ollut nähtävissä niin yrityksissä kuin yhteisöissäkin jo 2000-luvun alusta asti.
– Siihen vaikuttavat paitsi tietysti naisten korkea koulutus myös esimerkiksi hyvä talouskasvu, Kullas arvioi MTV:n Uutisaamussa.
Naisjohtajien osuus nousi selvästi viime vuonna
Evan julkaisun lähteenä vertailussa ovat Kansainvälisen työjärjestö ILOn tilastot. Niissä seurataan ylempää johtoa ja keskijohtoa, lukuun ottamatta pääjohtajia ja joidenkin palvelualojen johtajia.
Naisjohtajien osuus Suomessa on noussut selvästi edeltävästä vuodesta. Vuonna 2018 naisjohtajien osuus oli 32 prosenttia. Aiemmin 2010-luvulla osuus on vaihdellut noin 30 ja 34 prosentin välillä.
6:32
Mitä huipulle pääseminen vaatii naiselta? Naisjohtajista pari vuotta sitten kirjan kirjoittanut Anu Kuistiala selvitti asiaa MTV Uutiset Livessä.
Ruotsissa nousu Suomea tasaisempaa
Evan katsauksen kirjoittanut Emilia Kullas huomauttaa, että 2010-luvulla naisjohtajien osuus on Suomessa aaltoillut, kun Ruotsissa se on noussut tasaisesti yli 10 prosenttiyksikköä.
– Suomen taloudessa kärsittiin tuolloin finanssikriisin jälkimainingeista ja toisin kuin Ruotsin, Suomen talous ei toipunut siitä kovin nopeasti.
– Pohjoismaista lasikattoilmiötä tutkineen Nima Sanandajin mukaan tämä johtuu osin siitä, että Ruotsi on avannut naisvaltaisia aloja kuten koulutusta ja hoivaa kilpailulle, Kullas toteaa raportissa.
Hänen mukaansa Suomessa suurten pörssiyhtiöiden hallituspaikoille alkoi löytyä naisia sen jälkeen, kun valtionyhtiöiltä edellytettiin naisjäseniä tai selitystä heidän puuttumisestaan.
Mitä vielä voisi tehdä, jotta naisille löytyisi tilaa johtopaikoilta?
Naisjohtajien määrän kasvattamiseksi edelleen Kullas kaipaa kotihoidon tuen poistoa ja verokiilan alentamista kotiavun palkkaamisen helpottamiseksi.
– Kiintiöitä tärkeämpää vaikuttaisi olevan se, kuinka naiset pääsevät etenemään urillaan ennen nousemista ylimpiin johtotehtäviin. Pörssiyhtiön hallitukseen ei ole asiaa ilman tukevaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. Johtajaksi nousu edellyttää usein isoa työtuntimäärää viikossa, Kullas kirjoittaa Evan tiedotteessa.
Tuoretta perhevapaauudistusta Kullas kiittelee ja arvostelee.
– Siinä oli hyvää se, että käsitys perheestä muuttui modernimmaksi. Mutta kun isille ei tule tavallaan mitään pakkoa käyttää hoitokiintiötä, todennäköisesti käy niin, naiset käyttävät ne vapaat.
– Ja kun juuri naiset ovat pienten lasten kanssa kotona, käy niin, että naiset tekevät vähemmän tunteja töissä. Se vaikuttaa pienempään palkka- ja eläkekertymään, Kullas toteaa Uutisaamussa.