Eeva Lehtimäen kommentti: Keskustan hallitusahdistus syvenee – kuka enää uskoo Saarikon viimeistä varoitusta?

Muissa hallituspuolueissa on ehditty makustella muutama päivä valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ulostuloa viikonlopun puoluevaltuuston kokouksessa Rovaniemellä.

Keskustan puheenjohtaja julisti, että keskusta ei tule olemaan mukana hallituksessa, jossa "keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa". Saarikon mukaan sovitun menokehyksen horjuttaminen on hallituksen horjuttamista.

Keskustalaisten mukaan puolue on tosissaan. Kyseessä on niin sanotusti viimeinen tarjous. 

Saarikko on kutsumassa muiden hallituspuolueiden puheenjohtajat keskusteluihin vielä ennen joulua, että sitoutuvatko ne sovittuun talouslinjaan.

Kysymys kuuluukin, että mitä sen jälkeen. Voiko Saarikko enää perääntyä, jos muiden vastaus ei ole tyydyttävä? 

Hallituksen kaatouholta mennyt uskottavuus

Ongelmana on se, että hallituskumppanit eivät ota keskustaa tosissaan. Muu nelikko ei usko, että keskusta kaataisi hallituksen nopeasti.

Henki näyttää olevan, että mitä nyt taas. Miksi perheen uhmaikäinen huutaa huomiota itselleen? Ei ole puolueelle kunniaksi, jos sitä pidetään lähinnä ovipönkänä tai kynnysmattona.

Saarikon Rovaniemen linjausta on pidetty aluevaalipelinä, tuskailuna huonon kannatuksen kanssa sekä puheena omille. Saarikon on pakko näyttää, että hän laittaa kovan kovaa vasten.

Tämä on puolueen uskottavuusongelma numero yksi. Hallituksen kaatouhkailut ovat menettäneet tehonsa, kun keskusta on turvautunut samaan konstiin niin usein. Kovaa mentiin erityisesti kevään kehysriihen taloustaistelussa, jossa hallitus meinasi ihan oikeasti kaatua.

Yhdeksänpäiväisen väännön lopputulos oli, että kehykset ylittyvät ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja vaalivuonna 2023 vielä 500 miljoonalla. Siinä on keskustan toinen uskottavuusongelma.

Keskusta esiintyy kadonneen menokehyksen metsästäjänä, mutta lopputulos ei ole ollut kovin kummoinen. Puolueen oman selityksen mukaan velkameno olisi äitynyt aivan holtittomaksi ilman keskustan talouslinjaa.

Pääministeri Sanna Marin kuittasi Saarikon varoittelut kuivakasti, että myös SDP lähtee siitä, että yhdessä sovitusta pidetään kiinni.

– Viime kevään kehysriihessä sovittiin kehyksistä ja sopeutustoimista, ja tulevassa kehysriihessä katsotaan, mistä 370 miljoonan euron kokonaisuus löydetään, Marin sanoi.

Marin ei joko välitä tai näe toisen hallituspuolueen tuskaa. 

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ihmetteli Saarikon ulostuloa.

– Mitkä ovat ne irtiotot tai esitykset, joihin hän viittaa. Ei vasemmistoliitto, demarit tai vihreät ole missään avannut minkäänlaista keskustelua kehyksestä.

Anderssonin mukaan keskusta varjonyrkkeilee julkisuudessa.

Samaan aikaan Andersson kuitenkin latasi kovia odotuksia kevään kehysriiheen. Hallituksen on vastattava lasten, nuorten ja heidän parissaan työskentelevien ammattilaisten hätään.

– Voin jo nyt kertoa, että vasemmistoliitto tulee ensi keväänä normaalin neuvotteluprosessin puitteissa esittämään riittävää ja vastuullista rahoitusta lasten ja nuorten palveluihin, Andersson sanoi.

Juuri tämä on valtiovarainministeripuolueen näkökulmasta ongelma. Hallituksessa on paljon toiveita lisämenoista, varsinkin mitä lähemmäksi eduskuntavaalit tulevat.

Veikkauksen tuottojen alentuminen kompensointiin jo täysimääräisesti ensi vuodelle. Sama päätös on edessä taas ensi vuonna ja tuottokuoppa on vielä suurempi. Rikotaanko tämäkin kehysriihen sopimus? 

Lisäksi hallituksen pitää pystyä sopimaan 110 miljoonan euron työllisyystoimista helmikuussa, sovitut 370 miljoonan euron leikkaukset vuodelle 2023 sekä vääntämään ilmastopäätösten riittävyydestä vielä keväällä.

Velka on nyt tulevaisuusinvestointi ja koronan jälkitilan tarpeellinen laastari, ainakin jos muilta kuin keskustalta kysyy.

Viimeinen varoitus

Hallituslähteen mukaan Saarikon Rovaniemen ulostulo oli viimeinen varoitus. Kehystä ei voi enää venyttää. Lisärahatoiveita voi esittää, mutta rahat on leikattava muualta.

– Kehyksen liikkumavara on käytännössä syöty. Loppukaudesta rahaa ei ole lisää, keskustavaikuttaja paukauttaa.

Muissa puolueissa tilannetta tuskin nähdään samalla tavalla ja niinpä hallituksen kaatuminen voi olla täysin mahdollista.

Hallituksen kaataminen ennen tammikuun aluevaaleja keskellä pahenevaa koronatilannetta olisi keskustalta kuitenkin melkoinen temppu. Todennäköisemmin lusikat menevät jakoon vasta keväällä kehysriihen pettymysten ja ristiriitojen jälkeen, jos ovat mennäkseen.

Joka tapauksessa pakka on sekaisin keskustajohdossa. MTV:n Asian ytimessä -ohjelmaan yritettiin saada puoluejohdon edustajaa keskustelemaan demareiden kanssa hallitusyhteistyöstä. Viesti oli, että asiaa ei nyt kommentoida enempää. 

Jo aiemmin syksyllä kriittisiä hallituskommentteja tviittaillut kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) sentään lupautui illan studioon. 

Marinin hallitus täyttää kaksi vuotta joulukuun 10. päivä.

Juuri nyt hallituksessa ei olla juhlatunnelmissa. Pääministerin ja valtiovarainministeri puheyhteys on lähes olematon.