Eeva Lehtimäen kommentti: Keskustan kannatus enteilee kunnon turpasaunaa

Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa keskustan kannatus on historiallisen alhaalla 10,3 prosentissa.

Se on veretseisauttava lukema eduskuntavaaleihin valmistautuvalle puolueelle. 

Lue myös: Ylen gallup: Keskustalle mittaushistorian huonoin tulos

Mika Lintilä on vastuussa energia-asioista. Valtiovarainministeri Annika Saarikko istuu rahojen päällä ja johtaa muun muassa varautumisen ministeriryhmää, joka kertoi viime viikolla, miten Suomi suojaa tärkeää infraansa Nord Streamin kaasuputki-iskujen jälkeen. Aina puuhakas maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen hoitaa ruokakriisiä ja puolustusministeri Antti Kaikkonen on noussut tulevan Nato-jäsenyyden ja Ukrainan-sodan myötä valtiomiessarjaan.

Keskustalla on siis keskeisiä salkkuja, joiden takia julkisuutta on tullut päällevyöryvien kriisien keskellä. Ratkaisujakin on ollut. Ei auta. Oppositio kutsuu.

Perussuomalaiset hiipii ylöspäin, keskusta ja SDP keskittyvät kokoomukseen

Muutamassa tämän syksyn puoluejohtajien kohtaamisissa SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ovat keskittyneet läksyttämään kokoomusta ja sen puheenjohtajaa Petteri Orpoa.

Petteri Orpo ei ole tässä löylytyksessä selvinnyt hyvin, mutta toisaalta puheenjohtajan matala profiili julkisuudessa on pitänyt puolueen vankasti ykköspaikalla 24,2 prosentin kannatuksella.

Marinin ja Saarikon taktiikka on peittänyt alleen sen, että kriisien keskellä perussuomalaisten kannatus hiipii tasaisesti ylöspäin ja on nyt 17,1 prosentissa.  

Syksyn teemat suosivat oppositiopuolue perussuomalaisia.

Demarien kannattaisi vilkuilla olkansa yli, koska puolueiden välillä eroa on enää vain 2,2 prosenttiyksikköä.

Samaan aikaan tuoreimman kyselyn mukaan keskusta on menettänyt kannattajiaan perussuomalaisille.

Rokottavatko hoitajat demareita?

SDP:n kannatus on pysynyt samana eli 19,3 prosentissa.

Tämä mittaus ei vielä näytä, rokottavatko naisäänestäjät SDP:tä hoitajakiistan ja potilasturvallisuuslain tukemisen vuoksi. Hoitajien muisti voi olla pitkä.

Miljarditappioihin päätyneessä Uniper-Fortum-seikkailuissa kovin arvostelu on kohdistunut demariministereihin eli pääministeri Sanna Mariniin ja  omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiseen. Tämäkään ei näytä toistaiseksi vaikuttaneen puolueeseen.

Irtiottoja luvassa

Keskustan alhaiset lukemat eduskuntavaalien alla ennustavat pahimmillaan resuista loppukautta hallitukselle, jos puolueen kannatusta yritetään lähteä nostamaan irtiotoilla ja aloitevyörytyksellä.

Vasemmistoliitto ehti jo todistaa potilasturrvallisuuslaista päätettäessä, että hallituksen esityksiä vastaan äänestämisestä ei koidu seurauksia.

Sama tilanne on edessä vihreillä. Ulkoministeri Pekka Haaviston näkyvän roolin sekä energiakriisin voisi ajatella nostavan puolueen kannatusta (9,4 %). Puolueen iso ongelma on puheenjohtaja Maria Ohisalo, joka tuntuu jäävän sivurooliin niin puoluejohtajien kohtaamisissa kuin julkisuudessa.

Roimat veronalennukset luvassa kokoomukselta

Kriisien keskellä myös seuraavan vaalikauden talouslinjaukset alkavat nousta keskusteluun. Vähälle huomiolle on jäänyt kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon haastattelu Kauppalehdessä.

Orpon mukaan seuraavalla vaalikaudella kokoomuksen tavoitteena on, että ansiotulojen verotusta alennettaisiin jopa kahdella miljardilla eurolla. Palkkaverojen kevennettäisiin kaikissa tuloluokissa.

Samaan aikaan Orpo tekisi tämän ilman velanottoa. Mistä leikataan? Siinä kohta, joka ei ole aivan helppo tehtävä samaan kuin moni kansalainen kärvistelee toimeentulonsa kanssa.

Tästä tulee myös yksi eduskuntavaalien kuumista puheenaiheista.

Politiikan seisova vesi

Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaat puoli vuotta. Puolueiden kannalta hälyttävintä oikeastaan on se, että kannatuslukemissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia syksyllä.

Politiikassa vesi seisoo, vaikka uutiset ja ongelmat ovat isoja. 

Poliitikot käyvät kierroksilla ja vaalitaistelu on täydessä vauhdissa. 

Maailma palaa, kukkaro kevenee, ruoka kallistuu, kaikki odottavat miten paha talven energiakriisistä tulee. Osa tästä on turvallisuuspolitiikkaa, jolla puolueet eivät kerää itselleen kannatuspisteitä.

Samaan aikaan Venäjän energiasota Euroopan kanssa tuntuu jokaisen arjessa. Onko siis niin, että kansalaiset yrittävät vain selviytyä, eivätkä poliitikkojen toimet, salivänkäys eduskunnassa ja myrkyllinen somekeskustelu jaksa kiinnostaa? 

Kyynistynyt ja välinpitämätön kansalainen ei lähde äänestämään. Se ei lupaa hyvää kevään eduskuntavaalein äänestysprosentille, jos isolle osalle suomalaisista puolueet eivät pysty tarjoamaan uskottavia ratkaisuja lähiajan ongelmiin tai tulevaisuuden näkymiin.

Että ihan sama.