Eeva Lehtimäen kommentti: Keskustan puheenjohtajaksi hurrataan mukava mies Sipoosta, ja hänellä on niskassaan ylimaalliset odotukset

Keskustan kenttäväki hurraa kansanedustajan ja entisen puolustusministerin Antti Kaikkosen puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi lauantaina Jyväskylän puoluekokouksessa.

Peli on ollut itse asiassa selvä jo maaliskuusta, kun MTV Uutisten perinteinen, mutta yleensä hyvin maaliinsa osuva piirikysely täräytti Kaikkoselle murskaluvut. Peräti 68 prosenttia piirihallitusten jäsenistä halusi Kaikkosesta Annika Saarikon seuraajan. 

Eikä Kaikkonen ollut edes asettunut ehdolle tehtävään tuolloin. 

Kaikkosen jänikseksi saatiin kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen. Hän tekee itseään laajemmin tunnetuksi keskustaväelle. Moni keskustavaikuttaja uskoo, että Kettunen ilmoittautuu ehdolle puolueen varapuheenjohtajaksi hävityn Kaikkos-kisan jälkilämmöillä Jyväskylässä.

Lue myös: Paljonpuhuvat kartat: Näin Suomi jakaantuu suosituimman puoleen ja ehdokkaan perusteella

Ylivoiman ansa

Kaikkosen ylivoima ei ole välttämättä hyväksi uudessa roolissa. Kunnon puheenjohtajakiertue ja linjaräppäys ympäri maakuntia olisi virkistänyt kenttää ja pakottanut Kaikkosen määrittelemään uudistuslinjaansa uskottavien haastajien keskellä.

Nyt odotukset voivat olla lähes ylimaalliset. 

Keskustan kannatus on painunut jo pitkään alas. Pientä lohtua toi se, että pahin kilpakumppani Perussuomalaiset jäi eurovaaleissa taakse.

Eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa sekä eurovaaleissa korostui kehitys, jossa puolueet ovat jakaantuneet kahteen leiriin: oikeistoon ja vihervasemmistoon.

Polarisoituvassa politiikassa Keskusta yrittää uskoa, että jossain vaiheessa huutokuoroon kyllästyneet äänestäjät mielistyvät taas keskitolkkuun linjaan.

Keskustan ongelma on kuitenkin väestöpoliittinen. Isot kaupungit laitakuntineen ovat jääneet valloittamatta. 

Voisiko ratkaisu olla mukava mies Sipoosta? 

Lue myös: Antti Kaikkosesta odotetaan keskustan seuraavaa puheenjohtajaa – "Kysymys kuuluu, riittääkö mukavuus?"

Valtapuolueen dna

Keskusta ei ole saanut yrityksistään huolimatta siis jalansijaa etelän kaupungeissa.

Toinen ongelma on korvien välissä, kun takana on niin sanotusti loistava menneisyys.

Keskusta on tottunut käyttämään valtaa pääministeripuolueena sekä monopolipuolueena maakunnissa. 

Tämä valtakuvio on puolueen dna:ssa. Keskusta on kokenut karvaasti, että Kokoomuksen hallituskyljessä tulee noutaja. Sanna Marinin (sd.) vihervasemmistolainen viisikko aiheutti myös syvätrauman.

Mitä jää jäljelle, jos sekä Kokoomus että SDP ovat jonkinlainen kauhistus?

Samaan aikaan keskustaväki käy kovaa taistoa maakuntien äänestäjistä Perussuomalaisten kanssa. Tällä hetkellä Riikka Purran joukot ovat niskan päällä. 

Tästä voi päätellä, että puolueessa elää vahvasti eetos, että Kaikkosen on vietävä Keskusta takaisin pääministeripuolueeksi. Mikään muu ei loppupeleissä kelpaa. 

Siinä on tässä kannatustilanteessa melkoinen, ellei mahdoton urakka yhdelle miehelle. 

Vaalikuntoaan Antti Kaikkonen joukkoineen pääsee testaamaan jo ensi keväänä yhdistetyissä kunta- ja aluevaaleissa. 

Lue myös: Miksi gallupit eivät ennustaneet vasemmiston hirmunousua?