Miksi gallupit eivät ennustaneet Anderssonin hirmutulosta? "Sanotaan, että äänestetään tiettyä puoluetta, mutta..."

Vasemmistoliitto kerrytti kaksi paikkaa lisää EU-parlamenttiin kun taas perussuomalaiset menetti yhden paikan.

Yhteiskuntatieteiden tohtori ja mielipidetutkija Juho Rahkonen avaa, että laitaoikeiston nousu jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Suomessa mennäänkin tässä suhteessa eri suuntaan kuin muualla Euroopassa.

Myös vasemmistoliiton nousun ja perussuomalaisten romahduksen sunnuntain eurovaaleissa voi kiteyttää Rahkosen mukaan kahteen teemaan.

– Ensinnäkin se, että tämä on henkilövaalien ja listavaalin yhdistelmä. Ihmiset sanovat gallupeissa, että kannattavat jotakin puoluetta ja siitä on todella pitkä matka siihen, että mennään todella äänestämään. Sitten valovoimaiset ehdokkaat ratkaisevat eli tässä on monta muuttujaa.

– Sitten äänestysprosentti on niin alhainen, että gallupeihin tulee haamuääniä. Eli sanotaan, että äänestetään tiettyä puoluetta, mutta ei löydetä oikeaa ehdokasta tai löydetäänkin sellaisen kuin Li Andersson ja mennään yllättäen äänestämään.

Korkeamman äänestysprosentin vaaleissa saman tason yllätykset eivät olekaan Rahkosen mukaan yhtä todennäköisiä. Esimerkiksi eduskuntaavaleissa ei todennäköisesti synny samanlaisia yllätyksiä, sillä äänestysprosentti on korkea.

Lue myös: Heinäluoma perussuomalaisten rökäletappiosta: "Huikea tyytymättömyys"

Näissä eurovaaleissa Suomessa asuvien äänestysprosentti oli 42,4 prosenttia. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli Tilastokeskuksen mukaan 72,0 eli 29,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin sunnuntain eurovaaleissa.

– Äänestysprosentti on aina gallupeissa vain ennakoitava asia, joka aiheuttaa yllätyksiä, Rahkonen tiivistää.

Lue myös: Päätoimittajan kommentti: Li Anderssonin vaalitulos löi ällikällä – mutta onko vasemmistoliiton sensaatiomaisella vaalivoitolla synkkä kääntöpuoli?

Vaalivoitossa aistittavissa blokkiasetelma

Vasemmistoliiton nykyinen puheenjohtaja Li Andersson olikin koko illan äänikuningatar reilulla 247 000 äänellä. Tämä oli samalla myös uusi ääniennätys Suomen eurovaaleissa.

Rahkosen mielestä Anderssonin huikeaa tulosta voidaan selittää yksittäisen ehdokkaan voimalla.

– Kun oli karismaattinen ehdokas Li Andersson, tuli tarvetta tällaiselle vasemmistoa yhdistävälle ehdokkaalle.

Rahkosen mukaan aistittavissa oli myös tietynlainen blokkiasetelma, kun oikeistosuuntausta vastustavat näkivät Anderssonin ajavan asiaa parhaiten.

– Sen takia SDP:n ja vihreidenkin kannattajissa paljoltikin keskitettiin ääniä.

Juttua korjattu kello 13.24 vuoden 2023 eduskuntavaalien äänestysprosentin osalta sekä eurovaalien ja eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden eron osalta.