Eeva Lehtimäen kommentti: Kisakunto, taktinen äänestäminen, talousblokit, uhkakuvien haistelu ja liimapuolue – seuraa näitä jännittävän vaalitaiston loppusuoralla

Eduskuntavaaleihin on aikaa tasan kuukausi ja vaalikampanjoissa alkaa loppukiri.

Ylen toiseksi viimeisessä kannatusmittauksessa ennen vaaleja kokoomus jatkaa niukasti ykkösenä 20,8 prosentin kannatuksella. SDP on kakkonen 19,9 prosentin lukemilla ja perussuomalaiset kolmantena tasan 19 prosentin tuloksella.

Kolmen kärki on käytännössä nipussa eli suosiolukemat mahtuvat virhemarginaalin sisään, mikä on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kokoomuksen Petteri Orpon, Sdp:n Sanna Marinin ja perussuomalaisten Riikka Purran puolueiden maalintulojärjestys on auki. Ykköspallille on tunkua. 

Perussuomalaisten nousua kärkeen veikkailtiin

Moni politiikan penkkiurheilija veikkaili, että tasaisesti kannatustaan nostanut perussuomalaiset olisi noussut mittauksessa ykköseksi.

Tähän asti algoritmipolitiikka eli kansalaisten ärsytysten, pelkojen ja uhkakuvien haistelu ja niiden nosto julkisuuteen on toiminut. Energiakriisistä puolue piti ääntä pitkään, mutta sen noste ei näissä vaaleissa riitä, kun maalailtua kurjuustalvea ei tullut.

Keskeistä Riikka Purran kannalta on se, mihin teemoihin vaalien loppusuora keskittyy. Työperäisessä maahanmuutossa, koulujen eriytymiskeskustelussa ja ilmastotoimissa puolue tarjoaa oman vaihtoehtonsa eli pääsee keskustelun vastavoimaksi.

Taloudessa taas keskeinen taistelupari muodostuu Orpon ja Marinin välille.

Mikä on Orpon kisakunto?

Kokoomuksen kannatus on sulanut, mitä lähemmäs vaalit tulevat.

Kilpailevissa puolueissa arvuutellaan Orpon kisakuntoa vaalitenteissä. 

Puolueen vahvuus on onnistunut ehdokasasettelu. Puolue tekee todennäköisesti kovan tuloksen erityisesti supervaalipiiri Uudellamaalla, jossa toinen toistaan tunnetummat ehdokkaat kilpailevat pääsystä eduskuntaan.

Uudenmaan ja Helsingin vaalipiirien merkitys on myös suuri. Niistä valitaan yhteensä 60 edustajaa seuraavaan eduskuntaan.

Lisäksi puolue voi luottaa uskollisiin äänestäjiinsä. He lähtevät liikkeelle, satoi tai paistoi.

Taistelu talouden isosta linjasta

Talous ja verotus ovat vaalien keskeiset teemat. Taistelu käydään kahden blokin – Orpon porvariblokin ja Sdp Marinin vasemmistoleirin välillä.

Kumman linja onnistuu vakuuttamaan kantaansa epäröivät äänestäjät?

Demarien tilanne on helpompi. Hövelimmällä velkalinjalla on varaa luvata enemmän kansalaisille. Kokoomuksen pettuleipä nojautuu valtiovarainministeriön virkamiesten laskelmiin, mutta ei ole niin helppo myytävä äänestäjille. 

Kokoomuksen keskeinen tavoite on erityisesti ansiotuloverotuksen keventäminen, SDP:n talousohjelma nojaa juuri toiseen suuntaan eli verotuksen aukkojen tilkitsemiseen. 

Myös näkemykset julkisen talouden tervehdyttämisen keinoista ja suuruudesta jakavat rajusti tätä kaksikkoa.

Marin ajaa taktiseen äänestämiseen

Sanna Marinin irtiotto hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, puheissa kokoomuksen ajaminen keskemmältä porvarinurkkaan sekä jopa vasemmistoliittoa vasemmistolaisempi talousohjelma on ollut demarien kannalta toimiva taktiikka, mutta myrkkyä erityisesti vihreille.

Julkisuuteen on syntynyt vaikutelma, että vaalien ratkaisu käydään kahden blokin välillä. Punavihreän hallituksen jatkon voi Marinin taktiikan perusteella taata lähinnä demareita äänestämällä.

Näin politiikan ahmatti on syönyt kannatuspaloja itselleen punavihreän blokin sisällä.

Ohisalo pulassa 

Vihreät on mittauksen suurin häviäjä. Vihreiden suosio putosi 1,4 prosenttiyksikköä ja on nyt 8,9 prosenttia. Puolue on menettänyt äänestäjiä demareille ja vasemmistoliitolle. Vihreiden kannattajia on siirtynyt myös nukkuvien puolueeseen.

Samaan aikaan vasemmistoliitto Li Anderssonin johdolla on myös kiilannut niukasti vihreiden ohi 9 prosentin suosiolukemilla.

Maria Ohisalo voi ruveta valmistautumaan puheenjohtajan vaihtoon vihreiden puoluekokouksessa kesäkuussa, jos tulos jää näin heikoksi. 

Keskustan surkeus jatkuu

Keskustan kannatus on taas laskenut kuukauden takaiseen verrattuna. Puolueen vaalikamppailun kärki on suunnattu kokoomukseen ja sen talouspolitiikan uskottavuuteen. Taktiikka ei näytä toimivan, koska puolue vuotaa kokoomukseen, mutta Ylen mittauksen taustatietojen perusteella myös perussuomalaisiin.

Puheenjohtaja Annika Saarikon kannalta siedettävän vaalituloksen avaimet ovat nukkuviin siirtyneiden omien peruskannattajien haaliminen takaisin äänestyskoppiin.

Mutta puolue voi varautua myös huhtikuun ihmeeseen. Menivät keskustan vaalit sitten miten tahansa, kosijoita Saarikolla riittää.

Hallituspohjan kasaus näyttää juuri nyt niin kinkkiseltä, että eri vaihtoehdoissa on aina keskustan mentävä reikä. Entinen valtapuolue on nyt liimapuolue. 

Vaalien loppusuora on siis alkanut. Seuraa myös näitä asioita:

1. Isoilla vaalitenteillä on merkitystä, kun lähtötilanne on niin kutkuttava. Puheenjohtajan onnistunut esiintyminen, karisma ja oikein valittu taktiikka nostattavat tunnelmaa kentällä.
2. Musta joutsen eli yllättävä teema voi muuttaa vaalikeskustelun suuntaa sekä hyödyttää joitain puolueita.
3. Valtakunnallisten vääntöjen keskellä vaalipiirien viimeiset paikat ovat ratkaisevassa roolissa, varsinkin kun vaalitilanne on tiukka.
4. Liike nyt ja Liberaalipuolue voivat nakertaa kokoomuksen tulosta ja silläkin on vaikutusta.
5. Lähtevätkö vihreiden Maria Ohisalo ja vasemmistoliitonLi Andersson vetämään pesäeroa Sanna Mariniin, jotta oma tulos ei jää suositun pääministerin jalkoihin.

Edessä ovat siis huippujännittävät vaalit.

Puheenjohtajat ottavat MTV:ssä ensimmäisen kerran yhteen 15.3. kello 20 alkaen.