Näyttämöltä voi lähteä tyylillä ja hyvillä mielin. SDP:n väistyvä puheenjohtaja Antti Rinne onnistui siinä jäähyväispuheessaan Tampereen puoluekokouksessa. Mutta vain melkein, arvioi MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Olin paikalla vuoden 2014 Seinäjoen dramaattisessa puoluekokouksessa, jossa Antti Rinne peittosi istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen niukasti äänin 257 – 243. Urpilaisen lähipiiri itki avoimesti, kun tulos selvisi.
Urpilaisen reipas ja itseironinen häviöpuhe sekä iltajuhlan sovintovalssi eivät auttaneet. Seinäjoelta kotiin lähti arpinen puolue. Kuppikunnat jatkoivat kyräilyään ja toistensa kampittamista vuosia.
Niinpä oli jokseenkin erikoista, kun SDP:n väistyvä puheenjohtaja Antti Rinne sanoi läksiäispuheessaan, että demarien pitää haudata vallanhimoiset pikkupelit lopullisesti nyt meneillään olevassa puoluekokouksessa.
- Kulloinkin vastuussa olevien ihmisten kampittaminen – vaikka sen väittäisi tapahtuvan puolueen edun nimissä – ei ole minkäänlaiselle poliittiselle liikkeelle hyväksi saati kunniaksi, Rinne täräytti puheensa loppupuolella.
Tärkeä vaatimus ja oikea havainto, mutta...
Jäähyväispuheen epämääräinen heitto oli kummallinen, koska Rinnettä itseään ei pidetä millään tavalla viattomana valtapelien suhteen.
MTV:n Uutisextran haastattelussa Rinne ei suostunut avaamaan varoitteluaan juurikaan enemmän, ei omalta puheenjohtaja- tai pääministerikaudeltaan.
Rinteen mielestä viime vuosina kampittamista ja peliä ei ole ollut.
Kuppikuntien taistelu
Rinteen puheen loppu herätti välittömästi säpinää sekä toimittajissa että puoluekokousväessa. Rinteen leiriin kuuluvien mielestä valtapelien ässinä on häärinyt kaksi pitkää miestä eli nykyinen europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.
Aivan yhtä vakuuttavasti Urpilais/Heinäluomalais/Lindtmanilaiset voivat tuoda pöytään todisteita yhteenotoista ja taustakahinoista Rinteen porukoiden kanssa.
Esimerkiksi vuonna 2016 Lindtman joutui kohun keskelle, kun selvisi, että eduskuntaryhmän puheenjohtaja oli vienyt ennen kyselytunteja puhemiehistölle nimilistoja valikoimistaan demariedustajista, joilla pitäisi antaa puheenvuoroja.
Asian vuodon arvioitiin olevan peräisin Rinteen tukijoukoilta, koska Lindtmanin haluttiin haastavan Rinteen puheenjohtajakisassa.
Erilaisia operaatioita on putkahdellut julkisuuteen tasaisesti Rinteen valinnan jälkeen.
Milloin puheenjohtaja Rinnettä on kammettu huonon kannatuskehityksen vuoksi ulos puheenjohtajan paikalta, mutta samaan aikaan Rinne on lähes vainoharhaisesti epäillyt juuri tällaisia operaatioita olevan liikkeellä.
Puolueväki on tuskaillut avoimesti Rinteen huonoja esiintymistaitoja ja epäonnistuminen vuoden 2015 viimeisissä tenteissä oli omienkin mielestä lähes katastrofi.
Homo homini lupus eli ihminen on ihmiselle susi -sanonnan on voinut muokata demareissa muotoon toveri on toverille susi.
Voitto, hallituskriisi ja pääministeriero
Rinteen mukaan SDP voitti eduskuntavaalit viime vuonna, koska puolue laittoi syrjään henkilöristiriidat ja valtapelit.
Kyllä, SDP voitti niukasti kevään 2019 eduskuntavaalit ja puolue palasi takaisin pääministeripuolueeksi.
Loppu on kuitenkin historiaa. Jo joulukuussa maassa oli hallituskriisi ja keskusta veti tukensa Rinteeltä. Rinne joutui jättämään paikkansa ja SDP siirtyi Sanna Marinin aikaan.
Rinne ei ole omien sanojensa mukaan vielä kertonut kaikkia hallituskriisin taustalla vaikuttaneita asioita, kyse ei ollut vain Posti-kohusta. Vielä tänään Rinne ei halunnut näkemystään avata tarkemmin.
Sitä jäämme odottamaan, koska koko vyyhtiä ei ole vielä avattu perin juurin.
Hallituskriisin jälkeen tosin myös keskusta ja sen puheenjohtaja Katri Kulmuni ovat ajautuneet taistelemaan poliittisesta tulevaisuudestaan epätoivon vimmalla. Koulutuskohun jälkeen Kulmuni jätti paikkansa valtiovarainministerinä ja myös puheenjohtajuus on katkolla Oulun puoluekokouksessa syyskuun alussa.
Sukupolvi ja politikan tyyli vaihtuu demarien johdossa, kun Marin kukitetaan huomenna puolueen puheenjohtajaksi.
Marinin suosio on niin korkealla, että juuri nyt sisäinen kähinä on jäähyllä – ainakin toistaiseksi.