Eeva Lehtimäen kommentti: Pelkoa ja inhoa Brysselissä – äänestäjien turvallisuushuolista herää kaksi kysymystä

MTV uutisten teettämässä eurovaalikyselyssä kolmen kärkeen nousivat ulko- ja turvallisuuspolitiikka (49%), sisäinen turvallisuus (48%) ja Ukrainan tukeminen (36%). Kyselyyn vastanneet saivat valita tärkeimpiä teemoja 18 eri vaihtoehdosta. 

Talouskasvun ja yrittämisen jälkeen listalla korkealle nousivat myös oikeusvaltion puolustaminen, äärioikeiston nousun estäminen, yhteinen puolustuspolitiikka ja turvapaikkapolitiikan kiristäminen. Nekin ovat ehdokkaita ja puolueita repiviä aiheita, jotka voi laskea turvallisuussateenvarjon alle. 

Lue lisää: MTV:n kysely: Nämä teemat kiinnostavat eurovaaleissa – sukupuolella merkittävä vaikutus

Toivolla vai pelolla? 

Eurooppalaiset, Suomi mukaan lukien tuntuvat olevan synkissä tunnelmissa. Hyviä uutisia on tarjolla vähän. 

Nyt on ehdokkaista ja puolueista kiinni lähtevätkö ne vaaleihin tulevaisuuden toivon viestillä vai korostamalla uhkakuvia ja pelkoa.

Toistaiseksi Eurooppa on pysynyt siedettävän yhtenäisenä, että Ukrainan tukemista täytyy jatkaa. Mutta monissa maissa epäilevät äänet ovat saamassa jalansijaa. 

Ukraina ja EU:n oman puolustusteollisuuden kasvattaminen ovat ehdottomasti vaalien isoja puheenaiheita.

Slovakian pääministerin Robert Ficon ampuminen synkistää ainakin tällä hetkellä EU-vaalien kampanjointia. Vielä on kuitenkin vaikea arvioida, vaikuttaako se vaaleihin laajemmin.

Talous takaa turvallisuuden

Talouskasvu ja yrittäminen ovat EU:n isoja kohtalonkysymyksiä, vaikka tämä teema ei välttämättä hetkauta kansalaisten arkea. Tavallinen äänestäjä miettii enemmän oman kukkaron syvyyttä kotimaassaan kuin sitä, miten Eurooppa pärjää markkinana Kiinan ja Yhdysvaltain puristuksessa. 

Miten korjata EU:n kilpailukykyongelmat, ettei EU:sta tule ikääntyvien kansalaisten ulkoilmamuseota?

Ihan hyvällä syyllä voi kysyä, että onko vetävä talous kuitenkin parempi tae turvallisuudelle kuin erilaiset, jopa kuvitellut, sisäiset tai ulkoiset uhat. 

Ovatko esimerkiksi suomalaiset äänestäjät pihalla vai asian ytimessä nostaessaan juuri turvallisuuden keskeiseksi vaaliteemaksi? Monet poliittiset kriisit ja väkivalta ovat kuitenkin nousseet kurjasta taloudesta ja työttömyydestä. 

Brysselin byrokraattiarmeija etäännyttää päätökset

EU:n suurin ongelma on sen etäisyys. Tulevat 15 Suomen meppiä voivat vakuutella, että nohevalla edustajalla voi olla enemmän valtaa kuin ministerillä, mutta kotimaan julkisuudessa he katoavat kesäkuun jälkeen tehokkaasti.

Edelleen on niin, että itse kullekin on vaikea hahmottaa miten paljon Bryssel vaikuttaa jokaisen arkeen. Julkisuuteen nousevat usein oudot säädökset ja rajoitukset, joita EU:n byrokraattiarmeija tehtailee ihmisten ja yrittäjien kiusaksi. 

Ajatus EU:n byrokraattisuudesta ja tylsyydestä näkyy myös vaalien äänestysprosentissa. Vuonna 2019 se oli 42,7 prosenttia eli aivan eri sarjassa kuin muissa vaaleissa.

Valon ja kesän villiinnyttämiä suomalaisia on vaikea saada uurnille touko-kesäkuussa.