Analyysi: Neste perui jo vetytehtaansa – vihreää siirtymää ei ole tuhottu, mutta epävarmuutta riittää

Tällä viikolla kuultiin jälleen Suomeakin koskeva ikävä uutinen: riskit Atlantin lämpimien merivirtojen häiriintymisestä ovat kasvussa. Jos esimerkiksi lämmin Golfvirta ei jatkossa toimi kuten nyt, Suomen ilmasto uhkaa muuttua Siperian ilmastoksi ja maanviljely kävisi aika paljon vaikeammaksi.

Kyseessä on toistaiseksi riski, ei varma lopputulos.

Merivirtojen häiriintymisen taustalla on ilmastonmuutos, joka lämmittää merialueita ja sulattaa jäätiköitä.

Enemmän pitäisi ilmaston eteen tehdä, mutta poliitikoilla ei ole suurimmassa osassa valtioita rohkeutta tai kykyä puuttua nopeasti ja rajusti fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Öljyä ja kivihiiltä kuluu yhä ennätystahtia. 

Politiikan sijaan toivoa herää enemmän yritysmaailman tapahtumissa. Vihreä siirtymä on käynnistynyt ja fossiilisten energialähteiden tilalle luodaan uusiutuvaa, puhdasta energiaa.

Tuuli- ja aurinkovoimaa on jo tullut. Vety- ja akkuteknologiat ovat ennusteiden mukaan seuraava suuri juttu.

Nesteeltä vettä niskaan

Vetytalouden niskaan heitettiin kuitenkin tällä viikolla kylmää vettä, kun Neste ilmoitti peruuttavansa kaavailemastaan 120 megawatin elektrolysaattorin investoinnista. Vetytehtaan tarkoituksena oli tuottaa uusiutuvaa vetyä elektrolyysillä Porvoon jalostamolla.

Neste ilmoitti ratkaisunsa syyksi yhtiön markkinatilanteen heikentymisen sekä vedyn jakeluvelvoitteelle tulossa olevan sääntelyn, jonka yhtiö koki epäedulliseksi.

Nesteen ydinbisnes eli uusiutuvien polttoaineiden myynti ei ole tänä vuonna ollut niin kannattavaa kuin Neste olisi toivonut ja uusi toimitusjohtaja Heikki Malinen on panemassa yrityksen tehokuurille ensi vuonna. Kaikkia investointeja katsotaan kriittisesti, kun rahavirrat ovat heikentyneet. Nesteeltä tuskin kuullaan suuria investointiuutisia lähiaikoina.

Muillakin vaikeata

Suomessa on vireillä EK:n dataikkunan perusteella useita kymmeniä vetyhankkeita miljardien eurojen edestä. Suurin osa niistä on suunnittelu- tai esiselvitysvaiheessa eli melko alkutekijöissä.

Monet muutkin yritykset ovat tosin samanlaisessa tilanteessa kuin Neste. Investointeja ei herkästi tehdä, kun lainaraha on ollut korkeiden korkojen takia hintavaa.

Ensi vuonna tilanne saattaa olla toinen. Asiantuntijoiden mukaan tämä ja ensi vuosi näyttävät sen, pääseekö Suomi vihreän siirtymän kasvuun todella mukaan.

Vihreää siirtymää ei ole vielä tuhottu, mutta monet hankkeet vaativat nyt jopa uhkarohkeata yrittämistä.

Riskit ja mahdolliset palkinnot suuria

Palkintona olisi olla ensimmäisten joukossa luomassa täysin uudenlaista, päästöjä vähentävää liiketoimintaa. Maaliin ensimmäisenä saapuvat saavat yleensä runsaimmat palkkiot.

Riskinä puolestaan on se, että lopputuotteelle, eli esimerkiksi vedylle, ei lopulta synny suuria markkinoita ja kalliit investoinnit eivät kannata.

Kova investointihinta ei haittaisi, jos olisi varmuus siitä, että halvan sähkön voimin vedestä tuotettu vety kävisi kaupaksi.

Epävarmuuksia on yhä ilmassa paljon.

Ilmastonmuutoksen pahenemisen luulisi kuitenkin pakottavan kohta poliitikoitakin kovempiin toimiin, ja tehokkainta ilmastotyötä on fossiilisten polttoaineiden kitkeminen.

Se pitäisi huomioida vihreässä siirtymässä ja sen sääntelyssä, jossa tasapainon hakeminen on varmasti hankalaa. 

Myös puhtaiden energialähteiden tuotanto aiheuttaa esimerkiksi ympäristöhaittoja. Jo tämän takia lupaprosesseja ei voida unohtaa, vaikka ne vievät aikaa.

Lue myös:

Lähteekö Suomi YK:n valtavaan luontokokoukseen tyhjin käsin? Tämä on Suomen ykköstavoite

Ympäristötoimittajan kommentti: Ovatko pandemiat, sukupuutot ja ruuantuotannon ongelmat meille ok vai pitäisikö luontokato pysäyttää?

700 työtä ja rahaa tuovaa hanketta on putkessa, mutta osa kuolee matkalla – vihreällä siirtymällä miljardivaikutukset

Korkojen reipas lasku voi tuoda kotitalouksille miljardeja euroja lisää kulutusvaraa

Hintojen nousu hidastui Suomessa syyskuussa