Lumivyöryt ovat olleet tällä viikolla otsikoissa Euroopassa sattuneiden kohtalokkaiden lumivyörytapausten vuoksi. Mutta vyöryy lumi Suomessakin joka vuosi. MTV uutisille kokemuksestaan kertoo Kirsti, joka joutui lumivyöryyn nuorempana Lapissa.
Ilmatieteen laitokselle on ilmoitettu tänä vuonna kahdesta lumivyöryhavainnosta. Molemmat niistä on kirjattu Ylläksellä.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Alberto Blanco arvioi määrän olevan normaali, vuosittain meillä sattuu keskimäärin 5-10 lumivyöryä vuodessa.
– Todennäköisesti niitä tapahtuu kuitenkin enemmän, koska me emme saa tietoa kaikista lumivyöryistä, Blanco kertoo.
"Lumivyöry lähti liikkeelle paukkuen"
Suomessa lumivyöryn on kokenut tapahtumaikaan parikymppinen Kirsti.
Keikkatöihin pohjoiseen lähtenyt Kirsti oli ystävänsä kanssa laskettelemassa lappilaisessa hiihtokeskuksessa. Alueella oli aiemmin annettu lumivyöryvaroitus, mutta kaksikko lähti rinteeseen kepein mielin.
Kirstin kertomus: "Lumi repesi kohdallani ja lähti paukkuen liikkeelle"Olimme ystävän kanssa laskettelemassa Lapissa 2000-luvulla. Oli pehmeää lunta ja kiva laskea. Rinteiden ulkopuolella oli sopiva kuru ja neitseellistä lunta ja löysimme sopivan paikan laskea. Samalla viikolla oli annettu lumivyöryvaroitus alueella, mutta keli oli mitä parhain. Ystäväni lähti laskemaan ensin. Odottaessani vuoroa näin yhtäkkiä kuinka lumi repesi kohdaltani, ensin molempiin suuntiin. Sitten lähti lumivyöry ympärilläni liikkeelle paukkuen. Jalat lähtivät alta ja pyllähdin lumen keskelle. Ymmärsin, että nyt vyöryy. Yritin huutaa kaverille, mutta pauhun ja lumipöllyn alta ei kuulunut ääntäni. Jäin ilmeisesti lumilaatan päälle selälleni, sillä näin taivaan yläpuolellani. Sukset ja sauvat olivat edelleen käsissä ja jaloissa. Ehdin katsella taivasta ja miettiä, että niin kauan kuin näen taivaan, olen hengissä. Jos taivas katoaa, olen mennyttä. Lumimassan valuessa kohti kurun pohjaa, minä mukana, alkoi painetta tulla sivuiltani. Lumimassa alkoi puristaa rintakehää ja minun alkoi olla vaikea hengittää. Ymmärsin, että jos matka jatkuu vielä kauan, puserrun massan sekaan. Ei olisi mitään mahdollisuuksia päästä lumen seasta pois. Mutta sitten se oli ohi. Lumipyry tasaantui ympäriltäni. Olin matkannut lumen seassa noin 200 metriä rinnettä alemmas ja löysin itseni hangesta istuma-asennosta. Pääsin itse ylös kuopasta, edelleen sauvoista kiinni pitäen. Sauvat tosin olivat kahvaa myöten syvässä lumessa. Ystäväni oli päässyt vyöryn alta pois jo ylärinteessä. Oli helpotus nähdä hänet hengissä, luulin ensin vyöryn nielleen hänet. Soitin hätäkeskukseen heti kun vyöry oli ohi, vielä istuessani hangessa, koska en ollut nähnyt ystävääni. Siksi jäimme odottamaan moottorikelkkapartiota, vaikka olisimme päässeet omin avuin pois. Halusivat varmistaa, ettei muita ihmisiä ollut vyöryn alueella. Jälkeenpäin shokkivaihetta kesti muutaman päivän eikä tapahtunutta ole vieläkään mukava muistella. Lasketteluharrastus on kuitenkin jatkunut, ja samat rinteet tuntuvat kivoilta nykyäänkin. |
Miten lumivyöry syntyy?
Syitä lumivyöryille on useita. Lumivyöry aiheutuu, kun lumipeitteen massa tai lumen määrä äkillisesti muuttuu.
Lumipeitteessä on heikkoja kerroksia eli löyhästi yhteen sitoutunutta lunta, joka lähtee vyörymään, kun lumen rakenne tai määrä muuttuu.
– Jos massanlisäys on niin äkillinen, että lumipeite ei pysty sopeutumaan siihen, heikko kerros voi pettää. Silloin murtumalinja lähtee etenemään eli lumivyöry lähtee liikkeelle, Blanco selvittää.
Suomen vyöryistä suurin osa on ihmisen aiheuttamia. Siksi suurin osa niistä tapahtuukin suosituilla laskettelupaikoilla Pohjois-Suomessa.
Eniten lumivyöryjä sattuu keväisin. Maalis- ja huhtikuu ovat otollisimmat kuukaudet lumivyöryjen synnylle, sillä silloin sekä lunta että laskijoita on yleensä runsaasti.
Suomessa on sattunut kaksi ihmishenkeä vaatinutta lumivyöryonnettomuutta. Onnettomuudet tapahtuivat Kuusamon Konttaisella ja Utsjoen Ailigaksella.