Sotaan valmiita suomalaisnaisia ei ole saanut rekisteröidä – mistä heidät löytää tositilanteessa?

Venäjän hyökkääminen Ukrainaan on näkynyt suomalaisten naisten maanpuolustusinnossa. Innokkaita riittää, mutta varautumisharjoituksia järjestävä Naisten Valmiusliitto ei saa pitää rekisteriä kouluttamistaan naisista.

Naisten Valmiusliiton harjoituksiin osallistuneiden kasvu on ollut suorastaan räjähdysmäistä Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.

Liiton puheenjohtaja Paula Risikko kertoo, että naisilla on ollut valtava halu osallistua sen järjestämiin valmiusharjoituksiin.

– Ensimmäisessä valmiusharjoituksessa, joka sen jälkeen pidettiin, oli noin 500 naista jonossa kursseille.

Lisäpaikkoja on yritetty järjestää, mutta järjestöllä on pienet resurssit.

– Teemme sen, minkä pystymme.

Naisten Valmiusliitto kouluttaa Risikon mukaan kokonaismaanpuolustukseen harjoituksilla, jotka sisältävät erilaisia kursseja. Aihealueita ovat muun muassa kyberturvallisuus, maastotaidot ja henkinen kriisinkestokyky.

– Puhutaankin kokonaismaanpuolustuksesta. Sen ei aina tarvitse olla aseellista maanpuolustusta.

Naiset haluavat tuoda osaamisensa esiin

Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen sanoo, että suomalaiset naiset ovat olleet kautta aikain aktiivisia maanpuolustajia.

– Se on oikeastaan meidän kansamme erityispiirre, että maanpuolustustahto tarkoittaa aktiivista osallistumista ja halua ihan konkreettisesti tehdä asioita.

Nurmisen mukaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan säätiölle tuli paljon kysymyksiä siitä, että perustetaanko Lotta Svärd -järjestö uudelleen. Järjestö lakkautettiin osana Moskovan välirauhansopimusta syksyllä 1944.

Hän muistuttaa, että Suomessa naisten tehokas hyödyntäminen toisen maailmansodan aikana johtui siitä, että Lotta Svärd -järjestö liitettiin jo yli kymmenen vuotta aikaisemmin osaksi liikekannallepanojärjestelmää.

– Naiset eivät vain ilmestyneet kriisin aikana jostain, vaan järjestelmä oli luotu jo rauhan aikana. Näemme, että tehtävien osoittaminen on erittäin tärkeää, jotta koulutuspolkuja pystytään muodostamaan kohti niitä tehtäviä.

Naiset myös haluavat oma-aloitteisesti tuoda osaamistaan esiin.

– Kun olen ollut mukana Naisten Valmiusliiton toiminnassa, naiset heti tulevat kysymään, että mihin minä nyt ilmoittaudun, kun olen tämän koulutuksen käynyt, Nurminen kertoo.

Valtava potentiaali

Hän sanoo, että naisten mahdollisia tehtäviä sota-aikana voisi löytyä informaatiovaikuttamisesta ja kybersodankäynnistä, mutta myös perinteisistä tehtävistä.

Huollolla on hänen mukaansa valtavan suuri osuus.

– Miten aseellisia joukkoja huolletaan, miten lapset ja vanhukset hoidetaan tai väestönsuojelu, että elämä jatkuisi myös poikkeusoloissa, hän luettelee.

Nurminen muistuttaa, että vaikka vain miehet ovat Suomessa asevelvollisia, jokainen Suomen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen.

– Naiset muodostavat puolet kansastamme, joten siellä on valtava potentiaali. Meitä jokaista tarvitaan, jos kriisi kohtaa, hän sanoo.

Näin on käynyt esimerkiksi koronapandemian aikana.

– Kun valmiuslaki otettiin käyttöön, naisia määrättiin tehtäviin.

Tietoa kurssien suorittaneista ei vielä kirjata

Naisten Valmiusliiton kurssien kävijöistä ei jää tietoa rekistereihin, sillä järjestölle ei ole sitä sallittu. 

– Jos tulee esimerkiksi sotatilanne, mistä me löydämme ne naiset, jotka on koulutettu, Risikko toteaa.

Järjestö on jo vuosikausia pyrkinyt siihen, että rekisteriä koulutetuista voitaisiin pitää. Ongelma on Risikon mukaan korjautumassa, sillä sen mahdollistaminen sovittiin hallitusohjelmaan. Tämä parantaisi ennakointia.

– Silloin voimme etukäteen sopia viranomaisten kanssa, että minkälaisiin tehtäviin on tarvetta esimerkiksi Puolustusvoimissa. Voimme siten myös vaikuttaa koulutukseemme, että koulutamme tehtäviin, joista on hyötyä.

Lue myös:

    Uusimmat