Puolustusvoiman komentaja Janne Jaakkola pohti maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa kansainvälisen järjestelmän muutosta. Komentaja katsoo, että Suomi on tehnyt oikeita ratkaisuja.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola piti keskiviikkona esitelmän maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa.
Muuttuneen geopoliittisen tilanteen takia kiinnostus Jaakkolan esitelmää kohtaan oli poikkeuksellisen suuri.
Jaakkolan mukaan tilanne on muuttunut nopeasti vain viime viikkoina.
Hän viittaa etenkin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rajuun linjanmuutokseen USA:n aiempaan politiikkaan nähden. Trump on sanonut esimerkiksi, että Venäjä ei aloittanut sotaa Ukrainassa.
– Eurooppa on tällä hetkellä muodostamassa tahtotilaa turvallisuutensa ja puolustuksen vahvistamisesta. Kaikella tällä on luonnollisesti merkitystä siihen, miten Suomen turvallisuusympäristö kehittyy, Jaakkola totesi.
Hän muistutti, että Ukrainan sodan taisteluvaiheen päättyminen – riippumatta siitä, miten ja milloin se tapahtuu – ei tule lopettamaan Venäjän muodostamaa ”turvallisuushaastetta” Euroopalle.
– Venäjä valmistelee mittavaa reformia, jonka tavoitteena on kasvattaa asevoimien kokoa sekä perustaa uusia joukkoja ja johtoportaita, Jaakkola kertoi.
– Ennen sotaa lähialueillamme oli noin 20 000 sotilasta ja neljä korkean valmiuden prikaatia. Uudistusten tavoitteena on kasvattaa voimaa moninkertaiseksi ja perustaa prikaatien sijaan 4–5 divisioonaa, armeijakunta ja näiden tukijoukot. Muutos on jo käynnissä.
Jaakkola kertoo, että Venäjä on onnistunut käynnissä olevasta hyökkäyksestä huolimatta kehittämään välineistöään.
Se on saanut tukijamaidensa ansiosta myös sotavoimaa rintamalle. Suomi seuraa Jaakkolan mukaan Venäjän toimia tarkkaan ja jatkuvasti.
Uudistus jatkuu koko 30-luvun
Sotaa ei Jaakkolan ratkaista jatkossakaan yhdellä mullistavalla aseella eikä yhdessä toimintaympäristössä. Uudet "kyvyt" eivät myöskään korvaa nykyisiä jo toiminnassa olevia asejärjestelmiä, vaan molempia tarvitaan.
Suomessa maanpuolustuksen uudistus on Jaakkolan mukaan mittava kokonaisuus, ja se joka kestää koko 2030-luvun. Tavoitteena on luoda edellytykset myös yhteiselle puolustukselle Suomessa ja lähialueilla.
– Asevelvollisuus, laaja koulutettu reservi, kokonaismaanpuolustuksen mukainen yhteiskunnallinen tuki ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomessa säilyttäneet asemansa ja ovat nyt ehkä relevantimpia kuin aikoihin.
Muutokset voivat olla nopeita
Jaakkola sanoo, että muutokset voivat olla tulevaisuudessa yhä nopeampia ja vaikeammin ennakoitavia.
– Herkkyys koneiston hienosäädölle tulee pitää jatkossakin.
Suomella on Jaakkolan mielestä jaettavana osaamista niin suunnitteluun kuin puolustuksen toimeenpanoon.
– Turvaa itsesi, niin kykenet auttamaan muita. Tämä on myös liittokunnan artikla kolmen johtoajatus. Suomen on oltava luja lukko pohjoisessa. Hoidamme oman osamme puolustuksesta uhkaamatta ketään.
Happinaamarit ensin itselle, ja kroppa likoon
Jaakkolan mukaan Suomi on tehnyt oikeita ratkaisuja puolustuspolitiikassaan.
– Nyt kysymys on siitä, vastaavatko tulevat ratkaisumme tulevaisuuden sodan ja taistelukentän kuvaa, Jaakkola totesi.
Nykypäivänä yksi haaste on Jaakkolan mukaan niin sanottu sodan sumu.
– Se tarkoittaa tilannekuvan epäselvyyttä ja vaikeutta ennakoida tapahtumien kehitystä. Tämä luo jatkuvaa paineta päätöksenteolle. […] Asiat joudutaan tekemään usein vaikeimman kautta.
Toiveet pian paremmaksi muuttuvasta tulevaisuudesta voivat Jaakolan mukaan olla epärealistisia. Nyt vaaditaan sen sijaan kestävyyttä ja epävarmuuden sietokykyä.
– Happinaamari ensin itselle ja kroppa likoon, Jaakkola päätti puheensa.
MTV lähetti tilaisuuden suorana. Tallenne on katsovissa jutun alussa olevalta videolta.