MTV:n näkemä kirje paljastaa: Puolustusvoimat pyytää itärajan maanomistajilta lupaa linnoitteiden rakentamiseen, sopimusten määrää ei kerrota

Itä-Suomessa Venäjän rajan tuntumassa asuva maatilan omistaja sai Puolustusvoimilta kirjeen alkuvuodesta. Kirjeessä ehdotettiin sopimusta, jonka nojalla Puolustusvoimat saisi rakentaa maatilan alueelle poikkeusoloissa tarvittavia puolustuslaitteita kuten linnoitteita ja esteitä. Syynä ehdotukseen oli se, että kyseinen maatila sijaitsee poikkeusoloihin varautumisen kannalta tärkeällä alueella. 

Kirjeessä mainitaan myös korvauksista maanomistajalle. Maa-alueesta maksetaan vuokraa kertakorvauksena lähes 5 000 euroa hehtaarilta 20 vuoden ajalta, mikäli rakentamiseen ryhdyttäisiin.

MTV Uutisiin yhteyttä ottanut tilanomistaja jäi miettimään, miten yleisestä ilmiöstä on kyse. Hän ei ole vielä päättänyt, miten hän aikoo vastata Puolustusvoimien ehdotukseen.

Lue myös: Kemiönsaaresta lomakylän ostanut liikemies aikoo valittaa valtion toiminnasta – valtio puuttui kiinteistökauppaan maanpuolustuksellisista syistä

Kymmeniä kirjeitä vuodessa

Itäsuomalainen tilanomistaja ei ole todellakaan yksin. Esimerkiksi Lapissa vastaavia kirjeitä lähetetään vuosittain kymmeniä, jopa sata. Kyse on valmiusrakentamisesta, jota Puolustusvoimat harjoittelee jo normaalioloissa. Harjoittelu tapahtuu pääasiassa Puolustusvoimien omilla alueilla. 

Maankäyttösopimusten tarkoituksena on varmistaa, että Puolustusvoimat saa tarvittaessa hallintaansa tärkeiksi määriteltyjä maa-alueita, joille voidaan rakentaa puolustusrakenteita sopivana ajankohtana.

– Rakentaminen on harjoittelua. Kuten yleensä sotaväessä, harjoittelu tekee mestarin. Toiminta ei kehity paperilla, vaan se vaatii harjoittelua. Sitten olemme valmiita, jos tarve tulee, sanoo valmiusrakentamispäällikkö, majuri Sauli Hongisto Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta.

Lain mukaan Puolustusvoimat voi harjoitella valmiusrakentamista myös yksityisillä mailla, mutta normaalioloissa se vaatii sopimuksen maanomistajan kanssa. Sopimuksen tekeminen on omistajalle vapaaehtoista. Rakenteet pyritään sijoittamaan niin, että niistä ei koidu haittaa kiinteistön normaalille käytölle.

Sopimuksilla lisää sujuvuutta rakentamiseen

Puolustusvoimat on viimeisen viiden vuoden ajan panostanut maanomistajien kanssa solmittaviin maankäyttösopimuksiin. Sitä ei kerrota, miten paljon sopimuksia on tehty, mutta Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen mukaan viime vuosina sopimuksia on solmittu aiempaa enemmän.

– Käsitykseni mukaan reaktio on ollut positiivinen. Ihmiset ymmärtävät tämän merkityksen ja tämä on vain sitä tositilannetta varten. Uskoisin, että positiivisen puolelle kääntyy viisari. Omalta osaltaan se kuvaa maanpuolustushenkeä ja on siitä jonkinlainen mittari, Hongisto sanoo.

Hongiston mukaan sopimusmalli tekee rakentamisesta helpompaa ja sujuvampaa, eikä näin tarvitse turvautua valmiuslain pykäliin.

– Maailmantilanne ja kriisien synty on muuttunut. Ennen kriisin syntyminen saattoi kestää, mutta nykyään ne voivat alkaa hyvinkin äkkiä. Päättäjät ja lainsäädäntö eivät aina pysy aikataulussa mukana. Sopimusten avulla voimme rakentaa laillisesti ja noudattaa hyvää käytäntötapaa, toteaa Hongisto.

Ideoita ammattirakentajilta

Puolustusvoimat harjoittelee valmiusrakentamista vuosittain eri puolilla maata. Maanantaina alkoi Merivoimien järjestämä rakentamisharjoitus Turun seudulla. Merivoimien esikunnan alueelle rakennetaan esimerkiksi betonielementeistä ja hiekkasäkeistä koottavia miehistösuojia. 

Merivoimien komentajakapteeni Juha Lepistö sanoo, että harjoitus hyvä tapa testata yhteistoimintaa Puolustusvoimien ja yksityisen rakennusurakoitsijan kesken.

– Urakoitsijat alkavat olla jo tuttuja, joten tässä ei olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Opimme paljon toisiltamme. Linnoitetyypit ovat meille sotilaille tuttuja ja pioneereilla on vakiintunut tapansa tehdä. Kun tähän tulee siviilirakentaja, ammattilainen tekemään, niin heillä on omat ideansa ja sitten vaihdamme parhaita käytäntöjä, Lepistö toteaa.

Valmiusrakentamista ja sen valmistelua tehdään nyt aiempaa enemmän muun muassa siksi, että Puolustusvoimien toiminnan taso on noussut lisäresurssien myötä.